WHAT SURPRISED ME IN OZ

Kilometripostaus taas edessä, mutta pääsinpähän tästä ihme blogilukosta irti! Täältä pesee, luvassa taas virtuaali high five niille ketkä lukee loppuun asti. Kuvituksena valitettavasti taas vaan viimeaikoina kännykällä räpsittyjä kuvia.

QUEEN OF AUSTRALIA?

Tämä ensimmäinen on vähän nolo juttu, mutta hei, kuinka moni teistä muka tiesi että Australian virallinen valtionpäämies on edelleen Ison-Britannian kuningatar Elisabet II? Toivottavasti ei kovin moni, hävettää että asia selvis mulle vasta syksyllä... Asiasta on ilmeisesti järjestetty äänestyksiä, ja tietyt ryhmät olis jo enemmän kuin valmiita irtautumaan kokonaan Ison-Britannian vallan alta. Vissiin kuitenkin asia on oikeasti ajankohtainen vasta kun Briteissä valta siirtyy, eli kuningatar kuolee. Tuntuu tosi vanhanaikaiselta ja kummalliselta että Australian kokoinen maa on vielä jonkun toisen valtion 'holhouksessa' vaikka käytännössä Australia taitaa olla jo ihan itsenäinen pääministereineen päivineen.

Tähän liittyen Brittien vaikutus näkyy arkipäiväisissä asioissa todella paljon! Niin sanoissa (travelling, ei traveling), katujen nimissä ja paikoissa (Queen Victoria Building, Hyde park, Liverpool st) ja tavoissa (joulunvietto). Amerikkalaisen ystävämme mukaan täällä puhutaan myös paljon vanhatavammin, kuin Amerikassa, johtuu varmaan myös samasta asiasta.

açai bowl brekkie / hullu ananas / tyttöjä odottelemassa

SWEATER WEATHER

Koettiin aikamoinen shokki elokuussa kun tajuttiin että täällähän on oikeasti kylmä. Varsinkin yöt oli oikeasti tosi viileitä ja illat samaten! Kun paikalliset kertoivat kesän alkavan aikaisintaan marraskuussa, käytännössä vasta joulukuussa, pyörittelin vähän silmiä, mutta näin se oikeasti oli! Sitä aiemmin oli toki monia yksittäisiä tosi kuumia päiviä, mutta jatkuva helle on sijoittunut kyllä joulu-helmikuulle. Hauska juttu myös se, miten täällä on tarkat päivämäärät vuodenaikojen vaihtumiselle, esim kesä alkaa 1.12. ja huomenna 1.3. siirrytään syksyyn.

chinatownin friday night marketeilla / tämän päivän hullun boxing treenin jälkeen / ei voitu vastustaa...

NEW BEST FRIENDS

Kun asuin vielä Balgowlahissa, ei siellä juuri ötökän elämää näkynyt. Mitäs sitten tapahtuikaan kesän alkaessa? Vähintään kerran päivässä saa talosta heittää kutsumattomia vieraita pihalle (hämähäkkejä, torakoita ja muita mönkijöitä). Vieläkään en kyllä täysin käsitä hämähäkkien myrkyllisyyttä, enkä osaa niitä tarpeeksi pelätä. Vielä muinoin villissä nuoruudessa (pari kuukautta sitten), kun mulla oli tapana hyppiä penkeille joka kerta vaarattomankin hämähäkin tavatessa, ei host perhe oikein tajunnut mitä pelkään. Eihän myrkyttömissä hämähäkeissä edes ole mitään pelättävää! Koitin siinä sitten sopertaa ettei se ole se pointti vaan se että ne on ällöttäviä. Nykyään nuo vipeltäjät aiheuttaa pelkoreaktion sijasta raivoa, pistää nimittäin vähän ärsyttämään kun kaikessa rauhassa koittaa ottaa aurinkoa altaalla ja silmäkulmasta näkee aidan alla roikkuvat red back spidersit (klik!), joka on siis sijoitettu luokkaan deadly & dangerous. Useammin kuin kerran olen ollut jahdissa myrkkysuihkeen, muovilapion ja lasten uimalaudan kanssa.

Tänään just aamulla pojat ilmotti meillä olevan kuolleen torakan sisällä talossa, yhtään mukisematta otin rikkalapion ja heitin tyypin pihalle, go me! Kävi kyllä ilmi että se ovela p*skiainen oli leikkinyt kuollutta selällään, samaa se tuolla tekee pihalla edelleen. (Voiko joku googlettaa onko tämä yleistä toimintaa torakoille??)

Mutta siis pointti oli se, että Suomessa ei mua enää taida hetkauttaa minkään valtakunnan mönkijät, kaikki minut tuntevat varmaan tajuaa kuinka suuri askel ja muutos tämä on.

:D biitsille menossa / Long Reef beach / viime lauantaina 

MONEY MONEY MONEY

Käteisen käytön yleisyys oli myös yksi asia, joka pääsi vähän yllättämään. Monissa kahviloissa ei kortinkäyttömahdollisuutta edes ole, ja jos on, on minimikäyttö ilman lisämaksua monesti $10-15. Ravintoloissa ja kahviloissa, joissa tilaus maksetaan jälkikäteen, on yleensä myös maininta NO SPLIT BILLS. Tätä me on monta kertaa ihmetelty, ei olisi iso vaiva ravintolalle ottaa jokaiselta maksu erikseen, mutta esim viiden hengen seurueelle iso helpotus kun kenenkään ei yksinään tarvitse maksaa koko laskua. Täällä myös ravintoloissa ja kahviloissa on n. 10% lisä public holidaynä ja joissakin myös sunnuntaisin. Tippiä ei sen sijaan odoteta annettavan. Pienenä knoppitietona myös se, että Australian dollareiden kanssa voit mennä vaikka iltauinnille, ne on nimittäin valmistettu muovista!

J:n kanssa pyöräilemässä ja syöttämässä ankkoja

TRAFFIC

Liikenteessä on monia hauskoja juttuja, mutta sen aggressiivisuus tuli kyllä vähän shokkina! Suomessa tuntuu että tööttiä säästellään viimeiseksi keinoksi ilmaista mielipide, ja monesti kun sitä kerrankin haluaisi käyttää ei edes muista mistä se löytyy. Täällä on äänimerkki ja keskisormi tullut tutuksi niin itseen kohdistettuna kuin itse käytettynäkin. Toisaalta täällä sovelletaan myös omia liikennesääntöjä ja etuajo-oikeuksia ruuhkatilanteissa, ja kättä nostellaan kiitokseksi joka välissä. Kumpikin näistä johtuu kyllä varmaan myös siitä tosiasiasta että liikenne nyt vaan on vilkkaampaa täällä kuin Suomessa. Liikenteestä vois täällä paljon ajelevana kirjoittaa vaikka oman postauksen verran, mutta tähän väliin vielä pakko laittaa linkki (klik!) meidän ikisuosikki liikennemerkistä, jonka saattaa kohdata vaikkapa keskellä highwaytä, jossa ei edes kääntymismahdollisuutta ole.

Toisaalta kaikkeen tähän on sopeutunut tosi hyvin, ja Suomessa ajelen varmaan onnellisesti toinen käsi valmiina töötillä vääräänsuuntaan liikenneympyröissä ja suomalaisen näkökulmasta vilkkua päättömästi käytellen (edit: pyyhkijät viuhuen). Onneksi meitä on sitten Oulun suunnalla kaksi.

Bensa ja diesel on täällä tosi halpaa, esim. diesellitra maksaa tällä hetkellä alle $1.2, eli noin 0.80 euroa.

Hannan 'farewell' dinnerillä ♥

PEOPLE

Aasialaisten paljous. Olin toki kuullut tästä aiemmin mutta ei sitä oikein voi tajuta ennen kuin viettää päivän cityssä. Toistan varmaan itseäni, mutta erään aasialaisen sanoin "we Asians, we are everywhere!". Jätän tämän aiheen nyt tähän ennenkuin avaan sanaisen arkkuni tästä ihmisryhmästä.

Myös se yllätti, miten paljon Sydneyssä onkaan muualta tulijoita. Monet näistäkin ihmisistä on tulleet tänne samaa reittiä kuin minä, ja jääneet sille tielleen. Onkin todennäköisempää, että tyyppi kelle puhut on jostain muualta kuin Ausseista. Siksipä kysymykset "where are you from" ja "what are you doing here" eivät ole yhtään tungettelevia tai töykeitä vaan täysin arkipäiväisiä. Sivuhuomautus numero 63, ihmiset muuten aika nopeasti bongaa sen, ettet ole täältä. Aina ei tarvi sanoa kuin hello tai thank you ja aletaan veikkailemaan kotimaata. Useimmiten veikkaus on Ruotsi! Enkä edes loukkaannu, päin vastoin, siellähän on kaikki vähän paremmin, ihmiset kauniimpia ja kaikki parhaat jutut tulee sieltä. (saksalaisella Aldilla (vrt. Lidl) on muuten mainos ruotsalaisesta alkoholimerkistä: "As Swedish as meatballs and sauna". Ikuinen katkeruus.)

Tuntuu muuten, että ihmiset on täällä todella hyvässä kunnossa, harvemmin näkee ketään ylipainoista. Täällä toki on paljon kovemmat paineet olla rantakunnossa, kun biitsikausi on päällä suurimman osan vuodesta. Tähän liittyen vietin varmaan herkuttomimmat joulun välipäivät ikinä, otan kyllä kaiken ilon irti ensi vuonna kun 27. päivä voi hautautua villapaitoihin bikineiden sijasta.

viime perjantaina swimming lessoneissa, J:llä muuten mun joululahjapaita ja lippis päällä!

GOOD OLD OZ

Australian jälkeenjääneisyys joissain asioissa, muutamia mainitakseni internet (ei tietoakaan Elisan topless internetistä ja luonnollisestikin sateella netti (ja bussit) on hitaampia (edit 2: bussit on myös hitaampia kun aurinko paistaa)), talojen rakentaminen, just se edellä mainittu käteisen käytön suosiminen ja musiikin ja leffojen myöhä rantautuminen tänne, Toisaalta just esim. tuota rakennustekniikkaa ei edes tarvi kehittää, tässä ilmastossa kun on ihan ok, että ulko-oven ja lattian välissä on sentin tai jopa parin rako ja seinät on paperia. Täällä tosin ei kuulemma kaikissa uusissakaan rakennuksissa ole edes ilmastointia.

ei mee päivääkään ilman ettei jompikumpi pojista poimis mulle kukan esim. koulumatkalla ♥ / Manly beach / ♥

BAREFOOT PEOPLE

Tämä asia oli ihan odotettavissa, mutta silti se yllätti, nimittäin avojaloin kulkeminen. Nykyään teen sitä itsekin ja on enemmän kuin normaalia mennä bussiin tai vaatekauppaan varpasillaan. Surffilautoja raahataan myös niin bussissa kuin pyörään viritetyissä telineissä. Täällä surffaa tai suppaa KAIKKI.

Näitä juttuja tulee mieleen varmaan monia myöhemminkin, mutta tässä nyt muutamia.

Energistä maanantaita tyypit!!

 ♥ Elli

P.S. Meidän suvun superisomummi olisi eilen täyttänyt 100v. Kuvien ja pikkulintujen laulun perusteella teillä oli hyvät festarit!! Wish I could've been there ♥

HOW'S IT GOING

Näitä kauniita iltoja tulee ikävä...

Noniin ensinnäkin nyt on sitten siirrytty virallisesti pois teini-iästä. Tuntuuko vanhalta? Kerrankin voin sanoa että tuntuu!!

Ekaa kertaa pääsin viettämään synttäreitä keskellä kesää ja mun synttäripäiväksi sattuikin ihan mukavat noin 30 asteen lämpötilat. Sain aamulla ilmapallojen saattelemana onnittelulaulut ja muutamat onnittelut kotisuomesta ja kavereilta täältä, mutta muuten työpäivä mentiin normirutiinilla. Iltapäivällä sen sijaan vanhemmat tulivat aikaisemmin kotiin, pakattiin pelit ja vehkeet ja Sini autoon ja ajettiin läheiselle Narrabeen lakelle, jossa käytiin suppailemassa, kajakoimassa ja uimassa. Kun silmistänsä sulki pois vedessä uiskentelevat jättiläishaikarat, veden uskomattoman lämpötilan, palmut, englannin kielen ja kellon- ja vuodenajan, ja keskittyi niiden sijasta sini(sorsi)in, tyyneen järveen, hiljalleen laskevaan aurinkoon ja vedessä lillumiseen, tuntui melkein juhannusyön pulahdukselta, sauna vaan puuttui. Tämän jälkeen suunnattiin syömään thairuokaa kynttiläjätskiannoksineen ja sain perheeltä päivän kolmannen onnittelulaulun. Sain myös vihdoin thongsit (varmuuden vuoksi korostan tän edelleen tarkottavan varvassandaaleja) näin lähes puolen vuoden ausseilun jälkeen, oli jo aikakin sanon minä (ja moni muu täällä)!

Aussie family ja lähes perheenjäsen Sini - Poikien väliaikashow madagascar-teemalla

Iltapäivällä sain myös ihanan yllätyksen kun ovella odotti kaunis kukkakimppu poikaystävältä. Ja aamullahan heräsin 15 minuuttia etuajassa että ehdin avata Suomesta tulleen paketin. Kiitos vielä kaikille onnitteluista, mulla on täällä tosi ihana kokemus taas takana. Ei sitä joka päivä täytä 20 Australiassa!

Lauantaina mentiin sitten juhlistaan mun synttäreitä tyttöjen kans ensin Manlyyn beachille ja myöhemmin Shelly beachille meidän ensimmäiseen beach barbieen! Taas tuli sitte siinä vaiheessa mieleen kun ruuat oli jo ostettu että osaako joku meistä grillata, mutta hyvin onnistu!

Ystävänpäivän kunniaksi käytiin Hannan kanssa romanttisilla treffeillä katsomassa The Notebook Bondin Ben&Jerry's ulkoilmaelokuvateatterissa ja sitä ennen syömässä fish'n chips puoliksi. Sunnuntai oli tosi helteinen, mutta samantien kun leffa alkoi, alkoi myös sade ja ukkosmyrsky. Sade loppui lyhyeen mutta salamoiden välkettä jatkui koko leffan ajan, onneksi ei ollut mikään kauhueffa :D Kerrankin jotakin suhtkoht normaalia ystävänpäivään, edellisinä vuosina se onkin mennyt abiristeillessä tai tanssiessa vanhoja.

Niin ja käytiinhän me reilu viikko sitten Sinin kanssa kajakoimassa! Sain lahjakortin sinne joululahjaksi familyltä ja oli kyllä ihan hieno kokemus kajakoida menemään mm. oopperatalon vieressä!

Tällä hetkellä au paireilua on jäljellä alle 50 päivää, työpäiviä alle 30. Huhtikuun 4. päivä ja Uusi-Seelanti ei voi tulla yhtään liian aikaisin, mutta varmasti 1,5 kuukauden reissailujen jälkeen ollaan Sinin kanssa kumpikin enemmän kuin valmiita astumaan takaisin äidin ruokapatojen äärelle. Ei sillä etten jo nyt sinne ikävöis ♥

Tuosta reissusta voisinkin kirjoitella sitten lähempänä vähän tarkempaa matkasuunnitelmaa, mutta karkeasti reitti menee näin: Uusi-Seelanti - Australian East Coast - Bali - Kuala Lumpur - Thaimaa - Singapore - Suomi. Uuteen-Seelantiin lähdetään Amerikan vahvistus Haleyn kanssa ja Hannakin siellä kulmilla pyörii samoihin aikoihin, muuten reissaillaan Sinin kanssa kahdestaan. Aika hyvin ollaan saatu suunnitelmat tehtyä yhteisymmärryksessä! Asiaa helpottaa huomattavasti se, että kumpikin ollaan niin suunnitelmallisia ja halutaan kokea ja nähdä mahdollisimman paljon, eikä vaan maata rannalla ja bilettää (niinkuin monet backpackerit tuntuu tekevän). Meidän suurinta hupia viimeiset kolme kuukautta on olleet lauantai-illan (tai minkä vaan illan. Tai aamun.) budjettiriihet :D

Nyt ei oo mitään sen isompia juttuja tapahtunut, eikä oikeastaan kyllä varmaan ennen lähtöä tapahdukkaan, alkaa olla Sydneyn bucket list koluttu läpi. Tuleva viikonloppu on Hannan viimeinen (nyyh), joten taidetaan käydä dinnerillä ja aamupalalla Hannan toiveiden mukaisesti. Muuten seuraavina viikonloppuina koitetaan nauttia biitsikeleistä ja niistä muutamista must do -pikkujutuista mitä on jäljellä, esim. muutamia markkinoita ja picnicejä.

Tässä nyt vähän tällainen sekalainen kuulumispostaus, mutta sainpahan vihdoin taas kirjoitettua. Mukavaa loppuviikkoa ihmiset!

♥ Elli

THIS YEAR...

Tämän vuoden puolella oon...

...varaillut lentoja. Nyt on kaikki seitsemän lentoa armaaseen kotimaahan asti varattuna!! Ja koko puolentoista kuukauden matkasuunnitelman suuret linjat (eli maat) lukkoon lyötynä. Kotiin tullaan Australian lisäksi viiden maan (ja yhtä monen valuutan, hohhoijaa) kautta.

...SUPpaillut ekaa kertaa. Täällä tuo eroaa sen verran suomalaisesta SUPpailusta, että sitä tehdään meressä ja tavallaan surffaillaan menemään aalloilla. Host vanhemmat oli musta ylpeitä, olin kuulemma niin hyvä ensikertalaiseksi ;)



...kauhistellut (ja myös pikkiriikkisen ollut helpottunut) siitä kuinka nopeaa päivät/viikot/kuukaudet menee. Tänään tasan 2kk au paireilua jäljellä!

...havahtunut aina välillä siihen, että täällä tutuksi tullut arki ei seuraakaan Suomeen.

...tajunnut myös, kuinka kova ikävä kahta pikkumiestä tulee.

...alottanut VIHDOIN katsomaan Täydellisiä naisia, ja koukuttunut siihen täysin.

...tehnyt vakaan päätöksen ostaa viimeinkin thongsit (varvassandaalit, ei alushousut nimim. erehdyksiä sattuu) näin melkein puolen vuoden ausseilun jälkeen. Hävettää myöntää etten vielä sellaisia omista, mutta nyt kun uskolliset mummosandaalit alkaa hajoamaan jalkoihin, on tilaa uudelle hankinnalle!

...ollut vähän huolissaan omasta yökäyttäytymisestä Nelson bayn jälkeen. Olin nimittäin keskellä yötä tarttunu Siniä kaksin käsin hiuksista kiinni, kun luulin sen päätä mun vaatekasaksi joka jostain syystä piti siirtää (??). Kiva telttailukokemus Sinille, varsinkin kun tullaan nukkumaan viimeinen 1,5kk joka yö yhdessä.. Creepy..

...ruksinu bucket listiltä yli juttuja hyvää tahtia. Tätä on ehdottomasti vauhdittanut se tosiasia että Hanna lähtee pian :(

...tullut oman elämänsä julkkikseksi. Toivottavasti kaikki oululaiset sukulaiset on huomannut tämän paikallislehdistä :D

Kuuluisa keinu citymaisemalla, jolle on joskus ihan jonoakin hienojen kuvien toivossa.

...syönyt taas Ikean lihapullat

...käynyt kävelemässä yhden rankimmista (mutaisimmista) walkeista Royal National Parkissa. 13 kilometristä valehtelematta yli puolet oli ylämäkeä!

...ollut tällä samaisella reissulla mukana elämäni ensimmäisessä ja toivottavasti viimeisessä (ketju)kolarissa. Onneksi meidän auto oli jonon ensimmäisenä eikä syyllinen pamahtanut meidän takana olleeseen autoon kovin lujaa. Peräkoukku pelasti! (Mulla kuskina oli tässä ihan ensimmäisenä huoli siitä jääkö nyt nuo edellä mainitut Ikean lihapullat syömättä tämmöisen turhanpäiväisen hidasteen takia ja räpsin todistekuvia ja kirjoittelin tietoja melko vinhaa vauhtia että saatais matka jatkumaan)

...kiskonut jalasta iilimadon (edelleen siellä samaisessa national parkissa, vissiin ihan hyvä reissu) pienen tanssiesityksen saattelemana. Äiti saa taas olla tyttärestään ylpeä, ties mikä hyönteisten Steve Irwin musta tulee! Niin ja tällä reissulla Sinillä jäi kamera kotiin ja mulla loppui ekan kuvan jälkeen akku. Eipä siellä kyllä paljoa ois puuskutukselta ehtinyt kuvailemaankaan...

...lopettanut sokerittoman tammikuun varsin menestyksekkäästi vain parilla lipsahduksella!

...tajunnut että teinivuodet on viikon päästä ohi!! Vietän ekaa kertaa synttäreitä kesällä, kummallista...

...nauttinut poikien koulujen jatkumisesta, normaaliarki tuntuu niin luksukselta school holidayn jälkeen!

...ihan tosissaan säälinyt meidän 6v koululaista kun ollaan luettu sanoja sen kanssa. Kun toinen turhautuu ja sanoo "but this doesn't make any sense!!" mitäpä siihen voi muuta sanoa ku että "I know I'm sorry..." Miettikääpä nyt vaikka edes sanaa 'Australia' jonka kaikki kolme aata lausutaan eritavalla... Toisena esimerkkinä come home, miks se sanotaan kam houm eikä kam ham tai koum houm?? Kyllä se suomi vaan on paras kieli (kome home).

...koittanut miettiä pääni puhki vastausta host dadin kysymykseen, mitä Suomessa sanotaan kun esim. törmää johonkin/pitää päästä jonkun ohi (kun englanniksi sanotaan excuse me) ja päätynyt vastaukseen "Oops".

sattumalta pukeuduttiin suomitiimiksi :D

...naureskellut 3-vuotiaan touhuille kirjaimellisesti mun selän takana. Monesti jos nojailen keittiön tasoon tai laitan ruokaa, on mun takapuolessa kiinni milloin mitäkin tavaraa, helikopterin hinausköyttä, pihtejä tai esim. eilen moottorisaha. Olipa siellä kerran tulipalokin joka piti sammuttaa!

...saanut tottua omaa sukunimeä tavattaessa siihen että viimeistään m-y-l-l-y :n kohdalla vastapuoli luovuttaa. Urheimmat tosin on päässy jopa "a with dots" kohdalle!

...naureskellut australialaisille parkkeeraajille. Kun itse parkkeeraa vähän epämääräisesti rivin reunapaikalle, joka ei enää edes ole kokonainen paikka, niin eiköhän siinä vieressä ole lopulta vielä kaksi autoa lisää. Sama punaisissa valoissa, kun luulee itse menevänsä vähän rajoilla, perässä tulee ainakin kaksi autoa lisää.

...juonut teetä enemmän ku isi on syöny pottuja (heheh, daddy-vitsi).

...kauhistellut omaa pärjäämistä Suomen kesässä, kun tällä viikolla meinasin perua koko biitsipäivän kun näin mittarissa lukeman 22 (aurinko siis porotti kirkkaalta taivaalta ja tuulta ei ollut ollenkaan, käytännössä siis 28) ja eräänä toisena päivänä meinasin laittaa leikkipuistoon softshell takin kun taivas oli pilvessä ja asteita 23.

Meillä on tässä lähiviikkoina nyt siis suunnitelmissa picniciä, Opera Baria, biitsi BBQ:ta, mun synttäreitä, kajakointia, markkinoita, walkeja, open air cinemaa....

Nauttikaa Suomessa lauhtuneista keleistä, pusuja ja haleja kaikille!

♥ Elli

3 MONTHS DOWN UNDER

Tällainen pikainen kuulumispäivitys vaan tähän väliin. Kolme kokonaista kuukautta elämää Australiassa takana. Neljäsosa vuodesta, ihan hullua! Mitään mullistavaa ei viime postauksen jälkeen ole tainnut tapahtua, arki rullaa normaalisti. Vihdoin tällä viikolla on saatu kunnon helteet tänne. Eilen näytti mittari 38 ja samanlaista on luvattu seuraavillekin päiville vaikkakin luonnollisesti viikonloppuna sataa vettä ja ukkostaa... Ykkösaktiviteetti lasten kanssa tällaisina päivinä on merenranta ja rockpoolit, joita täällä Northern Beacheseilla onneksi riittää!

Viimeviikon maanantaina mulla oli vihdoin se toinen surffitunti ja voi miten rakastuinkaan lajiin vielä enemmän. Olosuhteet olivat paljon paremmat ja tekniikkakaan ei enää ollut niin hakusessa. Myös ryhmä oli pienempi ja opettaja rennompi, niin johan alkoi sujumaan! Pääsin pystyynkin lähes joka kerta, jee.

Viime lauantaina ajeltiin reilun tunnin verran sisämaahan päin poikien serkun 6-vuotissynttäreille (joista kerron lisää myöhemmin kun saan kaikki kuvat katsottua läpi). Aamulla ajomatkan aikana alkoi radiosta kuulua käsittämättömiä uutisia: terrori-iskuja Pariisissa. Ensimmäisenä tuli mieleen Katti siellä Pariisissa, onneksi sulla on kaikki hyvin ♥ Niin vaikea ymmärtää.. Kunnianosoituksia järjestettiin Pariisin uhreille ympäri maailmaa, niin myös täällä Sydneyssä. Oopperatalo valaistiin ranskanlipun värein sekä lauantai, sunnuntai, että maanantai-iltanakin. Käytiin Sinin kanssa ihailemassa sunnuntai-iltana normaalistikin vaikuttavaa Oopperataloa sini-valko-punaisena.

Samainen sunnuntaipäivä vietettiin aikalailla kokonaan cityssä. Ilma oli erittäin syksyinen, jotenkin tuntui hankalalta ajatella kesän olevan tulossa kun siellä istuttiin kahvilassa odottelemassa illan pimenemistä. Nyt on tietenkin tilanne ihan eri :D Pariisin tapahtumat näkyivät myös cityssä, sillä yhtäkkiä ruuhkaisella tiellä luultavasti autonrengas tai jokin vastaava pamahti, jonka seurauksena kaikki ympärillä olevat ihmiset hätkähtivät ja näyttivät todella hätääntyneiltä, mukaanlukien minä ja Sini.

Pray for the world ♥

Mulla on siis aina maanantaina ja tiistaina vapaa-aikaa poikien ollessa kouluissa, ja tänä maanantaina lähdettiin saksalaisen Alinan kanssa päiväretkelle Harbour Bridgen läheisyyteen. Tiistaina taas mentiin Sinin kanssa Collaroy Beachille muutamaksi tunniksi rentoutumaan, nämä on näitä au pair -elämän hyviä puolia..

Tulevalle viikonlopulle on jännittäviä suunnitelmia, saa nähdä missä muodossa ne lopulta toteutetaan, mutta jos asiat ei tästä muutu tai mutkistu on luvassa uusia kokemuksia ja pieni irtiotto kotoa!

P.S. Mitä tapahtuu kun eräänä sunnuntaina kolme hullua suomalaista päättää lähteä roadtripille toisella puolella Sydneyä sijaitsevaan IKEAan?

♥ Isoisoiso koti-ikävä (IKEAt on nimittäin tismalleen samanlaisia myös tällä puolella maapalloa! Ikkunattomassa tilassa kokemus oli sanotaanko melko hämmentävä ja tunteikas)

♥ Suurempi lihapulla- ja ruskeakastikerakkaus kuin koskaan ennen

♥ Vauhtisokeus irtokarkkihyllyllä

♥ Yksi uusi ihana muisto Hannan ja Sinin kanssa

♥ Tuhat ja yksi kertaa kysymys WHY? hostperheiden puolelta (no okei onhan se vähän vaikeaa selittää miksi on niin kova hinku päästä RUOTSALAISEEN melkein 2 tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan huonekalukauppaan. Ja tulla takaisin ilman yhtäkään kunnon ostosta irttareita lukuunottamatta)

♥ Elli

HOW ARE YOU?

Good, thanks, vastaan jo automaattisesti, and you? Kuulen ja kysyn kysymyksen kymmeniä kertoja päivän aikana, enää se ei tunnu ihan niin kummalliselta ja tungettelevalta kuin aluksi. Loppujen lopuksi eipä siinä tule paljoa paljastaneeksi itsestään kun nuo muutamat sanat sanoo, ja lopputuloksena on hyvä mieli kummallakin osapuolella. Nykkyään tuntuu jo melkeinpä ikävältä jos esimerkiksi kaupan kassaa ei mun kuulumiset kiinnosta... Muunmuassa tässä asiassa oon kehittynyt kahden kuukauden aikana!!

Maanantaina tuli siis kuluneeksi tasan kaksi kuukautta siitä kun saavuin tänne Australian maaperälle. Paljon on muuttunut siinä ajassa ja paljon tulee vielä muuttumaan seuraavien kuukausien aikana. Suurimpana muutoksena nyt ehdottomasti tämä perheenvaihto! Pian olen kaksi viikkoa asunut uudessa osoitteessa ja voi kuinka onnellinen täällä olenkaan. Ensimmäiset kaksi päivää, torstain ja perjantain, perheen entinen au pair kertoi minulle pojista ja perheen rutiineista, ja sitten olikin jo lähtö Blue Mountainsille viikonlopuksi. Kun tulin sunnuntaina takaisin, perheen äiti oli jo ehtinyt lähteä Brisbaneen työreissulle ja äidinäiti saapunut auttamaan minua maanantaiksi. Maanantaina opeteltiin Thermomixin (joka saattaa muuten mystisesti kadota kun mun on aika palata Suomeen...) käyttöä, perheen käytäntöjä ja poikien schoolrunia. Thermomix on siis laite joka käytännössä tekee kaiken, pilkkoo, keittää, höyrystää, sulattaa.... Isoimman vaikutuksen muhun tekee kuitenkin esim. sen kyky tehdä jopa manteleista muutamassa sekunnissa jauhoa!!

Tämä mun uusi perhe täällä on erittäin valveutunut ravintoasioissa ja oikeastaan kaikki mitä syödään on orgaanista, puhdasta ruokaa. Kaapit on täynnä pähkinöitä, hedelmiä, kookosta eri muodoissa, taateleita, orgaanisia öljyjä ja kymmeniä vaikeanimisiä jauheita joita en ole vielä opetellut. Jokainen aamu alkaa vihersmoothiella ja esim. mysli (CADA = coconut, almond, date, apple) tehdään itse. Täällä syödään gluteenittomasti ja mahdollisimman vähän maitotuotteita käyttäen, mutta kumpaakaan en ole kokenut hankalaksi, päinvastoin! Oma olo on tuntunut paljon paremmalta ja toivotaan että tulos näkyisi pian kropassakin ;) Näistäkin asioista poikien mummi G kertoili mulle paljon. Tuli omia mummeja ikävä, terkkuja!

Jännittävin asia mitä viime viikon maanantaina tapahtui oli autolla ajaminen. Mun työnkuvaan kuuluu täällä päivittäinen ajaminen ja saan myös käyttää autoa vapaa-ajalla. G toimi loistavana pitkäpinnaisena opettajana ja illalla kävin vielä host dad P:n kanssa ajelemassa. Nyt reilu viikko ajoa takana ja tuntuu jo tosi luontevalta, just tuossa koitin mielikuvaharjoitella itseä autonrattiin vasemmalle etupenkille ja huhhuh ei onnistu enää :D Ekalla ajolla pyyhkijät meni päälle useammin kuin vilkku mutta juuri muita ongelmia ei ollut! Pieniä hahmottamisvaikeuksia tosin kun auto on noin 5 kertaa leveämpi ja pidempi mihin olen Suomessa tottunut... Mutta niin sitä vaan nykyään ajellaan parkkihalleissakin, mitä en Suomessa kertaakaan tehnyt!

Loppuviikko menikin sitten suhteellisen normaalisti lukuunottamatta sitä, että host mom K oli poissa kuvioista torstai-iltaan asti. Voisin melkeinpä tehdä jossain vaiheessa postauksen mun normaalipäivästä, mutta viikko sujuu suunnilleen näin: maanantaina ja tiistaina molemmat pojat koulussa, mun työaika suunnilleen 7-9am ja 2:30-6pm. Toisena päivänä teen ruokaostokset, vaikka nyt aluksi olen kyllä joutunut käymään toisen kerran loppuviikosta kun aina on jotain unohtunut... Keskiviikosta perjantaihin mulla on 3v J mun kanssa koko päivän ja  kohta 6v W on koulussa. J:llä on keskiviikkoisin uinti ja torstaisin gymnastics joten noissa touhuissa menee yleensä puolet päivästä valmisteluineen. Lisäksi J nukkuu vähän vaihtelevasti päivästä riippuen vajaan tunnin päikkärit. Muu aika meillä onkin sitten aikaa tehdä mitä ikinä keksitään, mennä puistoon, omalle uima-altaalle, piknikille, rannalle, shoppailemaan...

Viime viikolla tein töitä myös lauantaina (ja sain siitä kivat rahat jee säästäminen edistyy), kun vanhemmilla oli kummallakin ensiapukoulutus heidän hengenpelastusvapaaehtoistyötä varten. Yleensähän en viikonloppuisin työskentele ja nytkin poikien mummi G tuli loppupäiväksi mun elämää helpottamaan. G asuu noin tunnin ajomatkan päässä ja käy melko usein täällä. Perheen toinen mummi on vähän vanhempi mutta sen ei saa antaa hämätä, tämä kahdeksankymppinen teräsmuori lomailee nimittäin tällä hetkellä Afrikassa bestiksensä kanssa!!

Viikonlopun aikana näin myös kavereita niin Manlyssä kuin Cityssäkin. Sunnuntaina käväistiin mm. Night Noodle Marketeilla ja Newtown-nimisessä kaupunginosassa. Sunnuntaipäivä tosin ei sitten alkanutkaan ihan niin kivasti :D Olen ajellut täällä lasten/opiskelijoiden bussikortilla suomalaisen opiskelijakortin voimin. Oikeastihan se ei ole tuohon hommaan pätevä, mutta lastenlippu on puolet halvempi normaalista... Kahteen kuukauteen ketään ei ole kiinnostanut tuon taivaallista mikä lippu mulla on, mutta sunnuntaina eräällä pysäkillä oli kunnon lippupartio ja kiinnihän siinä jäätiin itse teossa! Eikun ulos bussista ja kyyneleet silmiin. Ei auttanut, $200 tiketti saapuu kotiin tällä viikolla. Kuulemma voin valittaa 'tuomiosta', koska oon ollut täällä niin vähän aikaa enkä voinut välttämättä tietää sääntöjä. No pääsenpä testaamaan omaa uravalintaa!

Maanantai ei sitten myöskään ollut ihan se mun päivä., Huomasin aamulla että mun puhelin oli edellisenä iltana jakanut netin koneeseen ja mun torstaina lataamasta 3,5Gt:stä oli kulunut 3,1Gt... No tästä on ystäväni Sinin mukaan suunta vaan ylöspäin!!

Parempaa onnea ja mukavia päiviä sinne kaikille! x

♥ Elli

WHEN IN AUSTRALIA

Okei, alunperin mun piti julkaista tämä teksti jo lauantaina aamulla mutta on ollut ihan hirveän kiireinen päivä niin täällä Australiassa oikeastaan on jo sunnuntai... Postauksen kuvat on puhelinräpsyjä viime viikoilta :-)

Tänään 19.9. on mun, Sinin ja Australian kuukausipäivä. 1 kuukausi, 31 päivää, 744 tuntia. Ihan mieletöntä, ei vaan voi käsittää. Merkkipäivän kunniaksi haettiin thaimaalaista ruokaa ja pidettiin viini&juustoilta (plus suklaata ja mansikoita) ja katsottiin Vain elämää ja Hottikset (hävettää..), eli must see suomisarjat. Itseasiassa seuraan täällä lisäksi myös Salkkareita, Ensitreffit alttarilla ja Martinaa ja hengenpelastajia :D

Sitten asiaan. Tässä maailmassa on monta ihmeteltävää asiaa, jo ihan Suomessa, mutta täällä niitä riitti kyllä varsinkin ensimmäisinä viikkoina jokaiselle päivälle. Ajattelin, että näin kuukauden jälkeen olisi ihan hyvä koota tällainen hämmästelypostaus, koska pikkuhiljaa noista kummallisista asioista on alkanut tulla normaaleja eikä kaikkea enää jaksa ihmetellä. Olen kirjoitellut puhelimeen ylös listaa sitä mukaa kun näitä asioita on tullut vastaan, mikä on tosi hyvä, sillä en enää varmaan muistaisi puoliakaan :D Täältä pesee!

Tarvitset sitä joka päivä, se tuo turvaa, opastaa perille, naurattaa, itkettää... Kyse ei ole kaverista tai poikaystävästä (vaikka melkein yhtä tärkeä asia onkin kyseessä) vaan INTERNETISTÄ.

Nyt puhutaan kuitenkin kehittyneestä valtiosta, ja täällä ei tunneta käsitettä rajaton mobiilidata. Entä jos eksyn joskus, eikä googlemapsin reittihaku (kiilaa helposti kärkeen käytetyimmissä sovelluksissa) toimi kun netti on lopussa?? Turvallisuusriski, sanon minä. Lataan siis joka kuukausi Vodafonen prepaidin, johon sisältyy 3GB mobiilidataa hintaan $40 (n. 25€). Itkettää. Onneksi on wifi.

Ah palmuja / Ihanat portaat lähellä kotia / Bongaa lintu!

LIIKENNE.

Liikenne täällä on siis vasemmanpuoleista ja tämä tuottaa hankaluuksia vaikka en autoa ole vielä päässyt ajamaan. Ei olisi ikinä voinut kuvitella että vasemmanpuoleisuus näkyy niin monissa asioissa! Kävellessä aluksi törmäilin ihmisiin jatkuvasti, olin aina menossa väärään suuntaan liukuportaita ja seisoin niiden väärässä reunassa. Odotin bussia väärällä puolella tietä, ja ei riitä yhden käden sormet laskemaan montako kertaa olen meinannut jäädä auton alle tietä ylittäessä, kun sitä automaattisesti katsoo väärään suuntaan. Ei varmaan tarvi edes mainita että olen tyytyväisenä ollut muutaman kerran menossa kuskin puolelle autoon kyytiin (mm. lentokentällä mutta myös vielä viikko sitten). Pikkuhiljaa tämäkin asia on kuitenkin tullut normaalimmaksi ja normaalimmaksi ja nyt tuntuis varmaan jo hassulta olla keskellä oikeanpuoleista liikennettä.

Liikenteessä on toki muitakin asioita mitkä ihmetyttää, esimerkiksi kävelijöiden liikennevalot. Ne ei vaan toimi järkevästi täällä.. Autoiluun liittyen tuntuu myös että täällä jokaisessa perheessä on jättisuuriauto Opel Corsan (♥) sijaan.

Busseissa hassua on se, että paikallinen bussikortti Opal Card tulee 'täpätä' myös lähtiessä. Kerrankin olin jo ajatuksissani heittänyt kortin laukunpohjalle enkä tietenkään ehtinyt löytää sitä oman pysäkin kohdalla,..

Suklaafestivaaleilla ♥ / Shoppailua.. / Haha palmu taas :D

RUOKA.

Täällä vettä ei juoda hanasta vaan jääkaapin ovesta tulevasta systeemistä. On näitä toki Suomessakin, mutta täällä se on käytännössä ainoa vaihtoehto vaikka kuulemma hanavesikin on ihan juomakelpoista. Kerran erehdyin salilla täyttämään vesipullon hanasta ja voi sitä fitnessmammojen säälivien katseiden määrää!

Varmasti Suomessakin jotkut tekevät tätä, mutta mulle se on vaan niin outoa, nimittäin leipien säilyttäminen jääkaapissa. Täällä ei myöskään tiedetä mikä on juustohöylä, juustoa joko leikataan veitsellä tai raastetaan leivän päälle. Tämäkin voi olla vain mun host-perheen tapa, mutta nämä kokkaa mm. spagetin ja riisin aina mikrossa. Outoihin ruokiin en niinkään ole törmännyt, ainoana poikkeuksena Vegemite-niminen musta levite leivänpäälle. Maistoin kerran, en maista toista kertaa.

Ylipäänsä Australiassa mun mielestä perusruokavalio on epäterveellisempää kuin Suomessa, ja välillä koen hankalaksi keksiä aamulla syötävää kun jugurtit on täynnä sokeria ja leipä pullaa (rahka ja ruisleipä ♥ ). Toisaalta jenkkiaupair sanoi, että hänen mielestään täällä on superterveellistä :D Suomessa kuitenkin se perusruokavalio on helppo pitää terveellisenä, mutta täällä sen eteen joutuu oikeasti näkemään vaivaa. Parhaani yritän!

Lämmin päivä rannalla / Palm Beach /Ja mikäs se siellä taas...

MUUTA.

Mun sänky on lämmitettävä. Aluksi ihmettelin ja naureskelin tälle, mutta sen jälkeen, kun tajusin että idea on laittaa se vain 5-10 minuutiksi päälle, jäin koukkuun!!

Täällä oli oikeasti kylmä, kun tulin. Nukuin suunnilleen koko vaatekaapin sisältö päällä kahden peiton alla ja silti joka aamu oli nenä ihan tukossa. Nyt onneksi jo lämpenee!

Sängyistä puheenollen, lakanasysteemi on täällä kummallinen. Ensin on semmoinen kuminauhalakana (joka onkin muuten ihan kätevä..), jonka päällä on vielä toinen lakana. Sen jälkeen on täkki ja pussilakana joka on ainakin mulla samalla myös päiväpeitto. Idea on siis se, että nukutaan noiden kahden alimmaisen kerroksen välissä niin pussilakanajuttua ei tarvi pestä :D Nukun silti kahden lakanan päällä ja onnellisena pesen myös pussilakanan.

Suihkussa on kaksi hanaa, kylmä ja kuuma, joista sitten saa mixailla sen oman suihkuveden. Ehkä opin joskus tekemään sen ilman ahtaassa suihkukopissa vuoroin tulikuuman vuoroin jääkylmän vesisuihkun väistelemistä,

Täälläkin on varmasti eri käytäntöjä, mutta minun host-perheessä ollaan kengät jalassa sisälläkin. Käytän kyllä itse varsinkin aamulla villasukkia kun ei vielä tee mieli laittaa kenkiä jalkaan.

Tämä on monille varmaan itsestään selvää, mutta täällä kouluissa on koulupuvut ja sinne pakataan joka aamu lunchboxit. Pikkukoululaiset on niin söpöjä, koulupuvut Suomeenkin!

Lapsista puheenollen, musta tuntuu että Suomessa lapset on paljon aikaisemmin paljon itsenäisempiä. Kyllä kai minä kuljin ainakin tokaluokalla jo koulumatkat ihan itse, kun taas täällä vielä yli 10-vuotiaatkin kuskataan aamuisin ja iltapäivisin kouluun ja kotiin. Muutenkin lapsia hyysätään täällä paljon enemmän kuin Suomessa.

Tämä enemmänkin huvittavaa, mutta täällä on tosi hauskoja paikannimiä, jo esimerkiksi mun asuinalue Balgowlah tuottaa välillä vaikeuksia lausua. Muita mm. Woolloomooloo, Wollongong, Wagga Wagga ja North Turramurra.

Hauska huomata, että joistakin hassuista jutuista onkin tullut omassa päässä jo ihan järkeviä. Todennäköisesti unohdin joitakin kummallisuuksia ja niitä tulee varmasti vielä lisää, mutta siinä tapauksessa teen sitten uuden version myöhemmin. Ihanaa viikonloppua kaikille!!

♥ Elli