AU PAIR IN AUSTRALIA

Multa on nyt jo kaksi kertaa pyydetty tällaista infopostausta, niin onhan se jo aikakin kirjoittaa ihan vaikka vaan sen kunniaksi että tätä blogia lukee muutkin kuin sukulaiset ja poikaystävä!! Eli tässä mahdollisimman kattava infopaketti au pairiksi tulemisesta Australiaa ajatellen. Luultavasti kuitenkin unohdin jotain, niin kysymyksiä saa esittää kommenttiboksissa tai vaikka sähköpostilla! Kuvituksena viime viikkojen otoksia puhelimesta.

BEFORE ARRIVING

PÄÄTÖS
Ihan ensiksi pitää tehdä päätös siitä, että oikeasti haluaa tulla au pairiksi. Kun viisi päivää viikossa jopa 11 tuntia päivässä viettää lasten kanssa, on hyvä lähteä liikkeelle miettimällä riittääkö kärsivällisyys ja mielenkiinto hommaan. Tärkeintä on muistaa, että au pair ei ole sama asia kuin lapsenvahti! Au pairina pääset/joudut suunnittelemaan jokaisen päivän ohjelmaa, joten edes jonkinlaista mielenkiintoa olisi hyvä olla tällaiseenkin. Usein toimenkuvaan kuuluu myös kotitöitä, esim. ruoanlaittoa ja pyykinpesua.

PERHE
Kun vakaa päätös on tehty, on aika aloittaa perheen etsintä! Joihinkin maihin, (esim. USA) täytyy lähteä järjestön kautta, mutta jos tällaista pakottavaa syytä ei ole, suosittelen hoitamaan homman itse. Au pair -sivustoja löytyy vaikka millä mitalla, mutta yksi suosituimmista taitaa olla AuPairWorld. Sivustolle luodaan profiili, johon annetaan tietoja ja kirjoitellaan itsestä ja toivomuksista. Profiiliin valitaan aikaikkuna saapumiselle, kuinka pitkään työsuhteeseen on valmis sitoutumaan ja maat jotka itseä kiinnostavat. Rajatakseen vaihtoehtoja itselle sopivammaksi, kannattaa myös laittaa lasten ikähaarukka, sekä vastata muutamiin tarkentaviin kysymyksiin (onko valmis työskentelemään yh-perheessä/kehitysvammaisten lasten kanssa jne.) AuPairWorldissä taisi olla kolme eri tekstikenttää, 'kirje perheelle', 'about me' ja viimeiseen sai kertoa miksi haluaa tulla au pairiksi.
   Tein profiilin varmaankin huhtikuussa, ja aluksi tuntui ettei omassa 'Easy Findissä' (perheet joiden kanssa oot 'match' kriteereiden perusteella) ollut juurikaan perheitä ja oli muutenkin vähän toivoton olo. Viestittelin muutamien perheiden kanssa, mutta oikeastaan vasta kesäkuussa alkoi tapahtua. Skypetin yhteensä kolmen perheen kanssa, ja lopulta kun hyvältä vaikuttava perhe löytyi, asiat lyötiin viestittelyjen ja skypettelyjen jälkeen lukkoon heinäkuun puolessa välissä. Kuitenkin esimerkiksi yksi mun läheisimmistä ystävistä täällä löysi perheensä jo tammikuussa ja saapui Australiaan syyskuussa, eli voi sen profiilin tehdä jo aiemminkin! Kannattaa kuitenkin silloinkin aina säännöllisin väliajoin kirjautua sisään, sillä epäaktiiviset profiilit hautautuvat uudempien alle.
   Suosittelen kirjoittamaan kattavan kuvauksen profiiliin, itse sain perheiltä kehuja siitä! Kannattaa myös laittaa ainakin yksi selkeä kasvokuva, mahdollisesti kuvia lasten kanssa ja kuvia vaikkapa omista harrastuksista. Saattaa olla tyhmä vinkki mutta kirjoita profiili englanniksi! Törmäsin nimittäin muutamiin suomenkielisiin profiileihin...
   Profiilin luominen tuntuu todennäköisesti aluksi ylitsepääsemättömän vaikealta, joten kannattaa vähän vilkuilla muiden au pairien profiileja - kuitenkaan kopioimatta! Sieltä saa usein hyviä vinkkejä jonkinlaisen rungon rakentamiseen.
   Kun etsin uutta perhettä, käytin myös Facebookin au pair -ryhmiä, mutta loppujen lopuksi nykyinenkin perhe löytyi AuPairWorldistä. Facebookissa sain kuitenkin kymmenittäin yhteydenottoja, joten sitäkin kautta voi vaikkapa linkata oman AuPairWorld-profiilinsa jos haluaa!
   AuPairWorldissä viestitellään perheiden kesken, jotkut vaihtavat myös sähköposteja. Ilman skypettämistä ei kannata sopia yhtään mitään kenenkään kanssa. On hyvä laatia lista kysymyksistä, joita haluaa kysyä perheiltä viestitse ja skypessä, esimerkiksi työajoista, auton käytöstä, kotitöistä ja sijainnista.
   Kun sitten sopiva perhe on löytynyt (ole kärsivällinen, odota kunnes löydät sen oikeasti sopivan perheen!!) kannattaa miettiä työsopimuksen kirjoittamista. Osa perheistä ehdottaa tätä oma-aloitteisesti, osa ei. Suosittelen kuitenkin sopimaan selkeät pelisäännöt niin, että mahdollisten epäselvyyksien sattuessa on mustaa valkoisella!

VIISUMI
Oikea viisumi au pairille Australiassa on Work and Holiday -viisumi (Suomi subclass 417). Tällä viisumilla nimensä mukaisesti saa tehdä töitä ja lomailla. Jos olet tulossa Ausseihin vain lomailemaan, on siihen olemassa viisumi erikseen, jolla saa olla maassa 3 kuukautta (tekemättä työtä). Periaatteessahan Work and Holiday -viisumilla saa olla samalla työnantajalla töissä 6 kuukautta, mutta tämä koskee käytännössä vain 'oikeita' töitä, eli niitä töitä jossa täytyy hommata tax file number yms. (et tarvitse tätä au pairina, et maksa veroja mihinkään maahan, jee). Taas jotkut perheet ovat tässä asiassa pilkun viilaajia ja toimivat säännösten mukaan, useimmat ovat vain tyytyväisiä jos haluat sitoutua pidemmäksi aikaa.
   Hakemus ei ollut vaikea, enemmänkin rasittava, täyttää. Kunnon kriminaali saisi varmaan hyviä rikosideoita kaikista niistä kysymyksistä (tyyliin aiotko tuoda atomipommin maahan). Viisumin pitäisi muistaakseni tulla sähköpostiin 48 tunnin sisällä hakemuksen lähettämisestä, mulla siihen meni noin 20 minuuttia.

Viisumin hinta on noin 300 euroa.

LENNOT
Tästä on paha mennä sanomaan, kuinka ajoissa lennot kannattaa ostaa. Itse ostin ne melkein heti kun työsopimus oli allekirjoitettu, eli noin kuukausi ennen lähtöä. Meno-paluu on halvempi kuin lennot ostettuna erikseen, mutta harva tänne tulija tietää paluupäivää.
   Tässä paras vinkki lentoihin: hyödynnä Finnairin nuorisolennot!!!! Itse en edes muistanut näiden olemassaoloa, onneksi Sini hoksasi! Jos olet alle 25-vuotias saat lennot Finnairilta noin puoleen hintaan. Varsinkin Oulusta tai muualta pohjoisemmasta lähteville tämä on ihan ehdoton, sillä usein muilla lentoyhtiöillä lennot lähtevät Helsingistä ja siihen saa sitten maksella huomattavia lisämaksuja Oulu-Helsinki välille. Tätä kautta ollaan nytkin varailemassa lentoja kotiinpäin Singaporesta ja ihan vertailuksi aikuiselle tämä hupi kustantaisi tällä hetkellä varattuna 1022€ kun taas nuorelle 447€.
   Oli ja on myös mukava lentää tutulla lentoyhtiöllä, eikä jatkolennossa Qantasillakaan ollut valittamista!

Lennot Oulusta Sydneyyn Helsingin ja Singaporen kautta maksoivat 680 euroa, matkustusaika oli noin 30 tuntia 7 tunnin välilaskun kanssa Singaporessa.

VAKUUTUS
Hmm.. (Isille viestiä..)
   Niinhän tässä kävi miten kaikista blogeista lueskelin etukäteen, isi hoitaa. Tällaiselle vajaan vuoden mittaiselle 'reissulle' oli vähän vaikea löytää valmista matkavakuutusta, kun kaikissa on maksimi sen 3 kuukautta. Jonkunlainen jatkosopimustyyppinen juttu me vissiin sitten otettiin mulle Turvasta, ja päivättiin se huhtikuulle, kun saatiin semmoinen käsitys että sitä on helppo sitten siitä jatkaa. No nyt on käynyt ilmi ettei se ihan niin olekaan ja todennäköisesti noin 150€ tulee hintaa vielä ekstrakuukaudelle. Mun matkavakuutukseen sisältyy tapaturma-, sairaskulu- ja matkatavaravakuutus.

Matkavakuutuksen kokonaishinta noin 9 kuukaudelle on noin 350€ + se ylimääräinen kuukausi, eli melkeinpä 500€

PAKKAAMINEN
Jos pystyt, aloita vähän aikaisemmin kuin viikkoa ennen! Jos saavut Australiaan elokuussa tai aiemmin, villapaita ja -sukat eivät ole liioittelua. Pakkaa ajatellen kotimatkaa, kaikkea et todennäköisesti uusien vaatteiden ja kenkien ja tavaroiden ja kosmetiikan lisäksi saa raahattua takaisin kotiin. Älä ota kahta kiharrinta ja suoristusrautaa, yksi näistä riittää ihan hyvin! Jätä ne kolmet kengät (jotka tunget viime hetkellä laukkuun) pakkaamatta. Pakkaa sen sijaan salmiakkia ja Fazerin sinistä, ei niitä tullissa kiinnosta toisin kuin väitetään. Muista, että tulet ostamaan ihan liikaa vaatteita Ausseista kuitenkin! Mulla matkaan lähti lentolaukku, iso n. 23kg matkalaukku ja iso käsilaukku.

AJOKORTTI
Australiassa tarvitset suomalaisen ajokortin lisäksi kansainvälisen ajokortin tai virallisen käännöksen, sillä suomalaisessa kortissa ei ole tarpeeksi infoa englanniksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kansainvälistä ajokorttia, sillä käännökset ovat usein kalliimpia. Kansainvälisiä ajokortteja on kahdenlaisia, toinen on voimassa vuoden ja toinen kolme vuotta. Kansainvälinen ajokortti hommataan Autoliitosta. Kuten moni muukin asia, tämä on helpompaa Etelä-Suomessa asuville kun konttorille pääsee itse käymään. Itse en ensimmäisessä perheessä ajanut autoa, joten hommasin kortin sitten täältä käsin myöhemmin. Onnistuu siis myöhemminkin jos tarvii! Tosin jos tarvit korttia heti, huolehdi tämä asia ajoissa.... Kansainvälisen ajokortin voimassaolopäivä määräytyy varsinaisen ajokortin mukaan, eli hoida alta pois myös se autokoulun vika vaihe!

Hinta taisi olla noin 30€.

MUUTA
Mulla oli kirpparipöytä ennen lähtöä, ja myinkin melkein kaikki talvitakit ja muut talvikamppeet joiden arvelin jäävän 1,5 vuoden päästä talvella käyttämättä.
   Suosittelen myös blogin perustamista, se on vaan niin helppo tapa pitää läheiset ajan tasalla! Itse ainakin tykkäsin lueskella paljon blogeja ennen tänne tuloa, eli siitä voi sitten olla muillekin hyötyä.
   Laitoin myös muuttoilmoituksen Kelalle, en tosin tiedä kuinka tarpeellinen tämä on.
   Rahaa en sen kummemmin varannut mukaan, tais mulla olla parisataa tilillä ja sitten toki säästötili. Luotin aika paljon siihen että kaikki menee hyvin! Jossain vaiheessa lueskelin, että tullissa olisi joku tarkastus että tilillä on tarpeeksi rahaa (jopa tonneja??) tai vaihtoehtoisesti paluulippu jo ostettuna. No, eipä niitä tämäkään kiinnostanut :D

AFTER ARRIVING

PUHELINLIITTYMÄ
Prepaid liittymiä saa joka kulmalta, mulla on käytössä Vodafone-nimisen yhtiön liittymä. Mun perhe maksaa $30/kk mun puhelimeen, mutta joskus boostailen nettiä loppukuusta itse. Muista passi, kun menet hankkimaan liittymää!

PANKKITILI
Hmm part 2.. Edellisen perheen host isä oikeastaan hoiti tämän asian, olisi ollut ihan tajuttoman vaikeaa hoitaa tämä ekalla viikolla enkuksi yksin. Eli pyydä apua!! Mulla on CommonwealthBank, joka on yksi Aussien isoimmista pankeista.

BUSSIKORTTI
Sydneyn alueella on käytössä OpalCard, johon ladataan rahaa. Kortti kannattaa hommata, sillä saat sen mukana etuja, esim. maksat viikossa vain kahdeksasta matkasta, joiden jälkeen matkat on ilmaisia! Lisäksi sunnuntaisin maksat koko päivästä vaan $2,50. Rahaa tähän saa uppoamaan ihan kiitettävästi, varsinkin jos ei ole autoa käytössä. Itse taisin nyt joululomalla ladata kortille parin viikon sisään $60 (esim. keskustaan matka maksaa $4,50). Yksi kätevä säästökeino on käyttää lasten korttia, sillä vaikka saisit $200 sakot (kuten minä) olet todennäköisesti säästänyt jo saman verran rahaa lasten matkojen ollessa puolet halvempia. Parhaassa tapauksessa esität perustellut syyt väärinkäytökseen (kuten minä) ja saat jo maksetun sakon takaisin tilille (kuten minä). Win!! (Huom. sakkovaatimuksessa mainittiin kahdesti sakon takaisin saavien määrän olevan 4%.)

MEDICARE-KORTTI
Suomen Kela ja Australian samankaltainen systeemi Medicare toimivat yhteistyössä, joten suomalaiset saavat hakea Medicare-kortin itselleen muutaman lappusen täyttämällä. Tämä kannattaa oikeasti tehdä, sillä Medicare-kortti vastaa Kela-korttia, eli sitä näyttämällä saat ilmaista hoitoa!

SALIKORTTI
Itse hommasin kolmen kuukauden sopimuksen FitnessFirstille, joka on kallis kuntosaliketju (n. $60/2vko). Nyt vaihdoin loppuajaksi halvempaan saliin (n. $25/2vko) reissurahojen säästämiseksi! Saleja täältä löytyy joka lähtöön, ja jos kuntosaleilu yhtään kiinnostaa, suosittelen!! Hyvä tapa saada omaa aikaa ja päästä vähän tuulettumaan varsinkin arki-iltoina kun muuta ei oikein ehdi tehdä.

Toivottavasti tästä oli jollekin jotakin hyötyä, peukku sille joka jaksoi tänne asti lukea!!

♥ Elli

MOVING OUT & MOVING IN & MOVING ON

Oon viivytellyt ja viivytellyt tämän postauksen kirjottamista... Samalla on sitten jäänyt kaikki muukin kirjoittaminen... En oikein tiennyt millä tyylillä kirjoittaisin, sillä olen lukenut niin monta 'ei siitä sitten sen enempää'-postausta aiheesta. Kuitenkin tämän Ennan (hihi terkkuja, I feel you) rehellisen kirjoituksen innoittamana koen että on tärkeää jakaa myös näitä huonoja puolia. Toivottavasti joku au pair saa tästä myös apua siihen, mitä täytyy sietää ja mitä ei.

Kun tulin perheeseen, kaikki vaikutti hyvältä. Vanhemmat olivat mukavia, ja kerran host dad sanoikin että sellaista asiaa/ongelmaa ei ole olemassakaan joka ei puhumalla ratkeaisi. Lapset oli mukavia, varsinkin vanhempi. Nuorempi sai välillä ihan hillittömiä raivokohtauksia, johon vanhemmat vastasivat antamalla kaiken mitä lapsi sillä hetkellä halusi. Tämäkään ei sen suuremmin kuitenkaan häirinnyt. Ehkä ensimmäisen viikon jälkeen alkoivat ongelmat lasten kanssa. Olin ajatellut nuoremman olevan se hankalampi tapaus, mutta loppujen lopuksi en tiedä kumpi on vaikeampaa, se että karjutaan vai se että ei puhuta mitään. Ei sanaakaan. Vanhempi tytöistä siis päätti olla puhumatta minulle lainkaan, ja jos häntä yritin esimerkiksi aamutoimissa auttaa, sain vastaukseksi ininää, kitinää, huutoa ja tönimistä. Tytöt myös lietsoivat toinen toisiaan puhumaan mulle aina vaan ilkeämmin ja ilkeämmin. Taisivat tehdä sopimuksenkin, etteivät vastaa mun tervehdyksiin tai hyviin huomeniin.

Perheen profiilissa aupairworldissa tosiaan luki, että heillä on ollut au paireja ennenkin. Aika äkkiä kuitenkin tuli juuri tyttöjen käytöksen myötä selväksi että näin asia ei ole. Ilmeisesti heillä oli ollut jonkunlainen nanny aiemmin, mikä on kyllä täysin eri asia.. Tämä vinkkinä tuleville au paireille, jos ette halua kaivaa verta nenästä menkää sinne kokeneeseen perheeseen!!

En myöskään kokenut kuuluvani osaksi perhettä ja suurimmat syyt siihen olivat seuraavat:

Ensimmäisinä iltoina olin niin väsynyt kaikesta uudesta, että menin usein vain omaan huoneeseen ja aikaisin nukkumaan. Ajattelin tämän muuttuvan, kunhan saan asetuttua kunnolla. Kuitenkin usein töiden päätyttyä host mum sanoi jotain tyylillä 'thanks Elli, you can go now'. Ei tuon jälkeen sitten paljon muuta tule mieleen kuin lähteä johonkin tai mennä omaan huoneeseen. Pian alkoivat myös host dadin työajat selvitä: työpäivät kestivät poikkeuksetta aamukuudesta iltakahdeksaan. Suurimman osan ajasta tuntuikin kuin olisin tullut yksinhuoltajaperheeseen.

Kotona Suomessa olen tottunut syömään joka päivä kerran, joskus useamminkin, yhdessä koko perheellä. Tässä perheessä lapset söivät dinnerin 5pm aikaan, jolloin myös minulla oli mahdollisuus syödä. Ruokailu tapahtui silloin keittiön apupöydällä, tai vaihtoehtoisesti jos lämmitin ruuan itselleni myöhemmin, söin sen sitten omassa huoneessa. Host vanhemmat söivät kahdestaan host dadin tullessa kotiin töistä. Omasta mielestäni ja mitä olen muiden au pairien kanssa jutellut, on illallinen yleensä se hetki kun kerrotaan päivän kuulumiset ja muutenkin keskustellaan. Ja juuri siitä tulee se osa perhettä -fiilis.

Yksi isoimmista tekijöistä perheenvaihtoa (alunperin..) miettiessä oli työajat. Yleisimmin au pairit työskentelevät ma-pe päivisin tai aamuisin ja iltapäivisin/iltaisin. Tiesin jo etukäteen että työaikoihini täällä kuuluisivat myös viikonloput, mutta käsitin että saisin edes joko lauantain tai sunnuntain vapaaksi eikä töitä olisi joka viikonloppu. Rehellisesti sanottuna en myöskään tajunnut tai ajatellut kunnolla loppuun asti, että lähes jokaisella muulla au pairilla on viikonloput vapaana. Loppujen lopuksi mulla oli joka viikko tasan yksi vapaapäivä, joka oli maanantai (jolloin kaikki muut oli töissä), ja työtunteja kaksi siellä ja toiset kaksi täällä. Esimerkiksi, jos jonakin perjantaina olin illan vapaa, olin sitten töissä lauantaiaamuna. Millekään viikonloppusuunnitelmille tai -reissuille ei siis jäänyt mitään tilaa. Viikonlopuilta sain myös tasan saman verran palkkaa kuin arkipäiviltäkin.

Useimmat au pairit saavat palkkaa tietyn kiinteän summan viikolta, mikä on mun mielestä nyt toisenlaisen kokemuksen jälkeen paljon parempi. Sain siis palkan tuntien mukaan, jolloin ei tehnyt mieli tehdä (ainakaan kaikkien noiden inhottavien juttujen jälkeen) mitään ylimääräistä. Tällöin myös työajan ollessa ohi koin, ettei mua enää haluttu hengailemaan perheen kanssa. Olin siis pelkästään työntekijä.

Olin ajatellut au pairin työn olevan suurimmaksi osaksi lasten kanssa olemista ja siinä sivussa siivoamista ja ruuanlaittamista. Varsinkin viimeiset viikot olin kuitenkin lähinnä talon siivooja ja kokki. Loppujen lopuksi tässä perheessä tuo passasikin minulle paremmin kuin hyvin, sillä en kerta kaikkiaan tiennyt mitä tehdä tai miten toimia kyseisten lasten kanssa (oon myös alkanut nauttia ruuanlaittamisesta ihan eritavalla täällä, siitä lisää myöhemmin).

Muutaman kerran sain myös kuulla täydellä volyymilla host mumilta kuinka huonosti hoidin erinäisiä asioita. Siinä vaiheessa kun eräänä iltana sitten sain vinkin mennä omaan huoneeseen ja googlettaa 'how to get in control with children', päätin, että nyt riittää. Seuraavana aamuna ilmoitinkin että työsopimuksessa lukevan kahden viikon varoitusajan päästä lähden. Tässä vaiheessa olin kyllä etsinyt jo uutta perhettä, mutta mikään ei vielä ollut varmaa. Ainoana varmana asiana tiesin että haluan pois.

Loppujen lopuksi tuosta parin päivän päästä kaikki asiat järjestyivät. Sain uuden perheen täältä Northern Beaches -alueelta, (johon juuri halusinkin jäädä) ja aloitan siellä ensi viikon torstaina 8.10. Tämän viikon olen asustellut vielä täällä ensimmäisen perheen talossa yksin perheen ollessa reissussa. Sain kuitenkin ystävällisen (...) pyynnön poistua talosta ennen kuin he tulevat takaisin, eli huomisesta lähtien majailen sitten Sinin ja Sinin ihanan hostperheen luona vajaan viikon! Näin niillä asioilla on tapana järjestyä, t. Elli 'Stressi' Myllymäki

On ollut ihana huomata kuinka niin monelta au pairilta on saanut vertaistukea tässä asiassa ja nimenomaan niitä vertailukohtia normaaliin au pairin elämään. Loppujen lopuksi yllättävän moni täälläkin on itse vaihtanut, tai tuntee jonkun joka on vaihtanut perhettä. Ennen ajattelin sen olevan vain omaa huolimattomuuutta ja sitä, ettei ole ottanut perheestä tarpeeksi selvää. Asia ei todellakaan ole näin. Pelkän Skypen ja sähköpostin välityksellä ei vaan voi saada selville kaikkia asioita, ainoastaan pintaraapaisun ja kiiltokuvapuolen perheestä. Kukapa sitä nyt haluaisikaan heti läväyttää kaikkia huonoja puolia esille.

Perhettä on ollut niin paljon helpompaa etsiä täältä käsin, kun on voinut käydä tapaamassa perheitä heidän kodeissaan. Muutamasta perhe-ehdokkaasta jäi vaan sellainen hassu fiilis ja onneksi luotin itseeni niissä tapauksissa! Mun tuleva perhe oli ehkä neljäs jonka tapasin ja perheessä on 5- ja 3-vuotiaat pojat, äiti ja isä. Vanhempi on koulussa ma-pe ja nuorempi preschoolissa (? oon niin hämmentynyt näistä eri nimityksistä, on kindyä, jacarandaa preschoolia ja schoolia) ma-ti. Vähän jänskättää tuo lasten sukupuoli kun mulla on lähinnä kokemusta pikkutyttöjen leikeistä ja tukanlaitosta, mutta monet sanoo että pojat on itseasiassa helpompia kuin tytöt. Pojat oli kyllä niin suloisia kun tapasin heidät, varsinaisia hurmureita! Viikonloput on kaikki vapaat, paitsi jos sovitaan babysittingistä etukäteen. Tästä extratyöstä maksetaan sitten palkka tuntimäärän mukaan. Sekä perheen äiti että isä ovat kumpikin viestitelleet ja soitelleet melkein päivittäin, mikä tuntuu tosi kivalta. He myös sanoivat että saan soittaa milloin tahansa jos on inhottava olla täällä ja he voivat tulla hakemaan minut pois jos tarvii. Hassu sattuma myös, että heillä on ollut aikaisemmin au pair Oulusta, maailma sen kuin pienenee... :D

Seuraava infona varsinkin perheelle ja sukulaisille: kaikesta tästä huolimatta mulla on asiat täällä tosi hyvin!! Kun kaikki muut osa-alueet elämässä täällä rullaa niin hyvin kuin vain voi rullata, ei tuollainen pikkiriikkinen juttu kuin huono perhe edes vaikuta sen suuremmin mielialaan. Kaikki vieläkin hyvin siis, älkää huolehtiko turhaan, kun en minäkään!! (huomatkaa kuinka järkyttynyt edelleen oon tästä mun persoonanmuutoksesta...)

Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu uuden perheen kanssa hyvin, wish me luck!! Sitä ennen kuitenkin pitkä viikonloppu+muutama päivä Sinin kanssa, jee ♥

♥ Elli