HOW ARE YOU?

Good, thanks, vastaan jo automaattisesti, and you? Kuulen ja kysyn kysymyksen kymmeniä kertoja päivän aikana, enää se ei tunnu ihan niin kummalliselta ja tungettelevalta kuin aluksi. Loppujen lopuksi eipä siinä tule paljoa paljastaneeksi itsestään kun nuo muutamat sanat sanoo, ja lopputuloksena on hyvä mieli kummallakin osapuolella. Nykkyään tuntuu jo melkeinpä ikävältä jos esimerkiksi kaupan kassaa ei mun kuulumiset kiinnosta... Muunmuassa tässä asiassa oon kehittynyt kahden kuukauden aikana!!

Maanantaina tuli siis kuluneeksi tasan kaksi kuukautta siitä kun saavuin tänne Australian maaperälle. Paljon on muuttunut siinä ajassa ja paljon tulee vielä muuttumaan seuraavien kuukausien aikana. Suurimpana muutoksena nyt ehdottomasti tämä perheenvaihto! Pian olen kaksi viikkoa asunut uudessa osoitteessa ja voi kuinka onnellinen täällä olenkaan. Ensimmäiset kaksi päivää, torstain ja perjantain, perheen entinen au pair kertoi minulle pojista ja perheen rutiineista, ja sitten olikin jo lähtö Blue Mountainsille viikonlopuksi. Kun tulin sunnuntaina takaisin, perheen äiti oli jo ehtinyt lähteä Brisbaneen työreissulle ja äidinäiti saapunut auttamaan minua maanantaiksi. Maanantaina opeteltiin Thermomixin (joka saattaa muuten mystisesti kadota kun mun on aika palata Suomeen...) käyttöä, perheen käytäntöjä ja poikien schoolrunia. Thermomix on siis laite joka käytännössä tekee kaiken, pilkkoo, keittää, höyrystää, sulattaa.... Isoimman vaikutuksen muhun tekee kuitenkin esim. sen kyky tehdä jopa manteleista muutamassa sekunnissa jauhoa!!

Tämä mun uusi perhe täällä on erittäin valveutunut ravintoasioissa ja oikeastaan kaikki mitä syödään on orgaanista, puhdasta ruokaa. Kaapit on täynnä pähkinöitä, hedelmiä, kookosta eri muodoissa, taateleita, orgaanisia öljyjä ja kymmeniä vaikeanimisiä jauheita joita en ole vielä opetellut. Jokainen aamu alkaa vihersmoothiella ja esim. mysli (CADA = coconut, almond, date, apple) tehdään itse. Täällä syödään gluteenittomasti ja mahdollisimman vähän maitotuotteita käyttäen, mutta kumpaakaan en ole kokenut hankalaksi, päinvastoin! Oma olo on tuntunut paljon paremmalta ja toivotaan että tulos näkyisi pian kropassakin ;) Näistäkin asioista poikien mummi G kertoili mulle paljon. Tuli omia mummeja ikävä, terkkuja!

Jännittävin asia mitä viime viikon maanantaina tapahtui oli autolla ajaminen. Mun työnkuvaan kuuluu täällä päivittäinen ajaminen ja saan myös käyttää autoa vapaa-ajalla. G toimi loistavana pitkäpinnaisena opettajana ja illalla kävin vielä host dad P:n kanssa ajelemassa. Nyt reilu viikko ajoa takana ja tuntuu jo tosi luontevalta, just tuossa koitin mielikuvaharjoitella itseä autonrattiin vasemmalle etupenkille ja huhhuh ei onnistu enää :D Ekalla ajolla pyyhkijät meni päälle useammin kuin vilkku mutta juuri muita ongelmia ei ollut! Pieniä hahmottamisvaikeuksia tosin kun auto on noin 5 kertaa leveämpi ja pidempi mihin olen Suomessa tottunut... Mutta niin sitä vaan nykyään ajellaan parkkihalleissakin, mitä en Suomessa kertaakaan tehnyt!

Loppuviikko menikin sitten suhteellisen normaalisti lukuunottamatta sitä, että host mom K oli poissa kuvioista torstai-iltaan asti. Voisin melkeinpä tehdä jossain vaiheessa postauksen mun normaalipäivästä, mutta viikko sujuu suunnilleen näin: maanantaina ja tiistaina molemmat pojat koulussa, mun työaika suunnilleen 7-9am ja 2:30-6pm. Toisena päivänä teen ruokaostokset, vaikka nyt aluksi olen kyllä joutunut käymään toisen kerran loppuviikosta kun aina on jotain unohtunut... Keskiviikosta perjantaihin mulla on 3v J mun kanssa koko päivän ja  kohta 6v W on koulussa. J:llä on keskiviikkoisin uinti ja torstaisin gymnastics joten noissa touhuissa menee yleensä puolet päivästä valmisteluineen. Lisäksi J nukkuu vähän vaihtelevasti päivästä riippuen vajaan tunnin päikkärit. Muu aika meillä onkin sitten aikaa tehdä mitä ikinä keksitään, mennä puistoon, omalle uima-altaalle, piknikille, rannalle, shoppailemaan...

Viime viikolla tein töitä myös lauantaina (ja sain siitä kivat rahat jee säästäminen edistyy), kun vanhemmilla oli kummallakin ensiapukoulutus heidän hengenpelastusvapaaehtoistyötä varten. Yleensähän en viikonloppuisin työskentele ja nytkin poikien mummi G tuli loppupäiväksi mun elämää helpottamaan. G asuu noin tunnin ajomatkan päässä ja käy melko usein täällä. Perheen toinen mummi on vähän vanhempi mutta sen ei saa antaa hämätä, tämä kahdeksankymppinen teräsmuori lomailee nimittäin tällä hetkellä Afrikassa bestiksensä kanssa!!

Viikonlopun aikana näin myös kavereita niin Manlyssä kuin Cityssäkin. Sunnuntaina käväistiin mm. Night Noodle Marketeilla ja Newtown-nimisessä kaupunginosassa. Sunnuntaipäivä tosin ei sitten alkanutkaan ihan niin kivasti :D Olen ajellut täällä lasten/opiskelijoiden bussikortilla suomalaisen opiskelijakortin voimin. Oikeastihan se ei ole tuohon hommaan pätevä, mutta lastenlippu on puolet halvempi normaalista... Kahteen kuukauteen ketään ei ole kiinnostanut tuon taivaallista mikä lippu mulla on, mutta sunnuntaina eräällä pysäkillä oli kunnon lippupartio ja kiinnihän siinä jäätiin itse teossa! Eikun ulos bussista ja kyyneleet silmiin. Ei auttanut, $200 tiketti saapuu kotiin tällä viikolla. Kuulemma voin valittaa 'tuomiosta', koska oon ollut täällä niin vähän aikaa enkä voinut välttämättä tietää sääntöjä. No pääsenpä testaamaan omaa uravalintaa!

Maanantai ei sitten myöskään ollut ihan se mun päivä., Huomasin aamulla että mun puhelin oli edellisenä iltana jakanut netin koneeseen ja mun torstaina lataamasta 3,5Gt:stä oli kulunut 3,1Gt... No tästä on ystäväni Sinin mukaan suunta vaan ylöspäin!!

Parempaa onnea ja mukavia päiviä sinne kaikille! x

♥ Elli