GREAT BARRIER REEF

Noniin nyt alkaa olla paria tuntia vaille East Coast takana päin. Ollaan muka jo kolme viikkoa reissattu, huhhuh! Puolivälikin alkaa pikkuhiljaa häämöttää.. Onneksi ollaan osattu melko hyvin elää hetkessä eikä vaan miettiä tulevia matkakohteita.

Meidän oikeastaan koko Australia-ajan kruunasi eilen Great Barrier Reef -retki, jota oltiin kumpikin odotettu kuin kuuta nousevaa! Retki keski noin 9 tuntia ja sen aikana saatiin snorklailla kahdessa eri paikassa ja olipa siellä mahdollisuus ekstrarahasta sukeltaakin. Taisinkin jo Instagramissa ja viesteillä hehkuttaa kuinka mahtava kokemus tuo oli. Ei paljon parempaa olis voinut tähän loppuun toivoa! Oli niin siistiä nähdä koralleja ja kymmeniä erilaisia värikkäitä kaloja (kirjotin tähän ensin että kaljoja...), tuntui kuin olisi yhtäkkiä hypännyt keskelle Avaraa luontoa! Mulla ei hirveästi oo kokemusta snorklailusta niin sähläsin ekalla pysähdyksellä välineiden kanssa, milloin oli vettä suussa ja lasit huurussa (pieni tarkentava kysymys olis ollut paikallaan snorkkeliin sylkemisessä, no onneksi myöhemmin kuolasin sitten asiantuntevasti laseihin enkä enää sinne putkeen..) ja näin edespäin. Toisella kerralla kaikki onnistuikin huomattavasti paremmin, tosin voi kyllä sanoa että edelleen oli kyllä suolaveden maku aika vahvasti suussa! Ei ois varmaan kymmenenkään sipsipussia pystynyt samaan. Tuntuu ettei sitä oikein voi edes sanoiksi pukea kuinka siistiä ja epätodellista oli nähdä se merenalainen maailma. Ainoa asia mikä jäi harmittamaan on ettei nähty yhtäkään kilpikonnaa..

East Coastista kokonaisuudessaan voisi sanoa, että se ylitti ainakin mun odotukset! Etukäteen mietin vähän, että tuleeko koko rannikko olemaan vaan samanlaista biitsiä toisen perään, mutta oikeastaan ihan jokainen kohde oli jollain tavalla erilainen. Oli isompaa kaupunkia, pienempää kaupunkia, bile-turisti-shoppailu-mestaa, selkeästi lomakohdetta ja rentoa surffi-jooga-luonnonlapsi-meininkiä. Bussilla tuli rannikkoa ylös matkustettua varmasti lähemmäs 3000 kilometriä, muutaman kerran Suomen päästä päähän siis. Bussimatkat meni yllättävän kivuttomasti, vaikka niihin kuului kolme kokonaista yöbussiakin, joista kaksi vielä peräkkäisinä öinä. Sini veteli sikeitä normaalien yöunien tapaan, mutta mulla ei millään meinannut uni tulla, tarvin vissiin sen makuuasennon. Sinikin pari kertaa kyseli, että mitä sitten tein ja ainakin kerran vastaus oli että 'ajattelin' :D  Kerrankin oli hyvää aikaa vaan kuunnella musiikkia, lukea kirjaa ja järjestellä omia ajatuksia tästä kaikesta! Löysin muuten Airlie Beachin markkinoilta (täällä niitä on ihan joka paikassa koko ajan, ihanaa!) Harry Potter ja salaisuuksien kammio -kirjan englanniksi, ja nyt mulla onkin jo kaks Potteria Australian markkinoilta ostettuna.

Nyt tosiaan on aika jättää Australia taakse, mutta voin sanoa, että nämä ei todellakaan ole hyvästit! Mulla on koko ajan vaan enemmän ja enemmän sellainen tunne, että haluan näyttää tämän kaiken myös mun läheisille. Sitten joku päivä kun mulla on hirveästi rahaa lennätän kaikki tänne ja pidän kunnon muistelma-Australia-kierroksen tyyliin 'tässä Elli Myllymäki ollessaan 20-vuotias ajoi autolla kuntosalille' ja 'tällä penkillä tässä kahvilassa hän joi chai lattea kookosmaidolla ystäviensä kanssa'. Australialla tulee kyllä aina olemaan paikka mun sydämessä ja tuun aina ajattelemaan tätä mun toisena kotina, siksihän tätä on niin monta kuukautta jo kutsuttukin. Nyt ei edes tajua mitä kaikkia asioita täältä tulee ikävä, mutta pahoin pelkään, että niitä tulee olemaan melko paljon.

See ya later Straya!!

Nyt kuitenkin kohti uusia seikkailuja ja Aasiaa, onpa jännittävää mennä kokonaan uuteen maanosaan! Kuuleman perusteella tuun varmaan rakastumaan siihenkin.

Seuraavat päivitykset tuleekin sitten Balilta!

♥Elli

NOOSA & FRASER ISLAND

Noosaan saavuttiin tiistaina aamupäivästä. Noosassa meillä oikeastaan oli vain kaksi juttua mitä haluttiin tehdä, kansallispuistovisiitti ja biitsillä makoilu. Päätettiin vierailla kansallispuistossa jo tiistaina, kun keskiviikolle oli luvattu selkeämpää säätä. Huristeltiin bussilla Main Beachille, josta Coast Track -niminen reitti alkoi. Hienot oli kyllä maisemat ja tosi hyvä sää! Sinänsä harmi, että tällaisiinkin kävelyihin on jo tottunut, ja vaikka niiden hienoutta vielä osaakin arvostaa on etenkin Uuden-Seelannin jälkeen ollut vaikea saada oikein kunnon vau-reaktiota aikaan.

 Illaksi meillä ei oikein ollut suunnitelmia, joten napattiin bussi takaisin hostellille ja alettiin kokkailla päivän ruokaa. Jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi, että Sini ja minä ollaan ykkösluokan Temptation Island -faneja, niin ihan vaan kertauksen vuoksi, ollaan siis katseltu sitä Dna Matkatv:stä tässä viime viikkojen aikana. Enivei keittiössä hääräili ihan sinkkumies-Aleksin näköinen tyyppi ja alettiinkin sitten vaan puhumaan hänestä Aleksina. Aleksi kokkaili siinä lihapullia ja perunamuusia ja Sini isoon ääneen tokaisi, että Aleksi on kyllä varmaan ruotsalainen kun tuommosta ruokaa kokkailee. Aikansa siinä omaa ruokaa paistellessa keskusteltiin Aleksin lihapullista ja siitä, että vois vaikka napata pari eikä hän huomais mitään, niitä kuitenkin parisenkymmentä siinä hänen pannullaan paistui. Jos Sini aiemmin sanoi jotakin isoon ääneen niin pistin vielä paremmaksi ja huikkasin Sinille toiselta puolelta keittiötä "Tuo kyllä kokkaa koko kylälle noita lihapullia!". Muutama minuutti keskityttiin sitten omiin sapuskoihin kunnes 'Aleksi' totesi että "mää muuten varmaan syön tätä ruokaa huomennaki". Eipä oo pitkään aikaan hävettänyt niin paljoa ja jotenkin se paistinpannun tiskaaminen alko kiinnostaa yhtäkkiä huomattavasti enemmän. Saatiin mutistua jotakin vastaukseksi, mutta onneksi 'Aleksi' otti koko homman huumorilla. Oli kuulemma aikonut kuunnella vielä vähän aikaa meidän juttuja mutta ei enää pokka pitänyt. Kävi ilmi että Aleksi aka Joona oli serkkupoikansa kanssa reissailemassa Ausseja (olivat olleet mm. vesimelonifarmilla töissä!) ja istuttiinkin heidän kanssaan sitten iltaa hostellilla ja naurettiin koko kylän lihapullille vielä moneen otteeseen. Huh onneksi meni näin :D Josko sitä pian oppis, tullaan olemaan Suomessa niin pulassa suurien suidemme kanssa.

Naurettiin toki monta kertaa myös murteille, etenkin toinen pojista kun puhui niin vahvaa eteläpohjanmaata että välillä kuulosti kun ois Kalevalaa kuunnellut. En tiiä muuten onko oululainen juttu 'laittaa nukkumaan' mutta sitä eteläpohjanmaan pojat ei voineet millään ymmärtää. "Mää voin laittaa Joonan nukkumahan, mutta emmää nyt voi itteä laittaa nukkumahan. 'Minäpäs tästä nyt menen ja laitan itseni nukkumaan.'"

Pojilla oli oma auto ja seuraavana aamuna he ystävällisesti ajoi meidät biitsille, kun otettiin bodyboardit lainaan hostellilta. Vietettiin leppoisa päivä kuumalla Noosan Main Beachilla. Noosassa ois voinut viipyä pidempäänkin, ehdottomasti! Vaikkei siellä nyt niin hirveästi aktiviteettejä ole niin esim. meidän hostellilta olisi saanut kajakkeja lainaan. Tuli niin lomailufiilikset siellä. No joka tapauksessa illalla ajeltiin Greyhoundilla seuraavaan kohteeseen, Hervey Bayhyn, tai oikeammin maailman suurimmalle hiekkasaarelle, Fraser Islandille.

Oltiin siis varattu jo hyvissä ajoin meille Fraser Island cruise, ja Noosasta alettiin soitella sinne mahdollisesta hostelli pick upista. Kävi ilmi että he olivat yrittäneet tavoittaa meitä kertoakseen, että vene on rikki eikä risteilyä voida tehdä torstaina. Meillä oli kaks vaihtoehtoa, joko tehdä cruise perjantaina tai saada rahat takaisin. Tän tiukan aikataulun kanssa reissaamisen huono puoli on se, että ei paljoa ole varaa tällaisille muutoksille ja hetken pohdittuamme päätettiin soittaa Hervey Bayn hostellille ja pyytää apua uuden retken varaamiseen. Sitä kautta saatiinkin sitten erilainen tour varattua torstaille (tuplahintaan mutta no can do) ja loppujen lopuksi näin koko homma meni paljon paremmin kuin alunperin suunniteltu. Tour oli kattavampi ja muutamia tunteja pidempi saarta kiertävä 4WD(neliveto?)kierros, kun taas edellinen olisi ollut lähinnä paatilla seilaamista. Näin tämä sitten oli tarkotettu!

Kun tultiin Hervey Bayn bussiasemalle oli meitä hostellikyyti odottamassa. Tämä on muuten ihan huippujuttu täällä varsinkin meidän painavien kantamusten kanssa! On tainnu kaikilta hostelleilta olla ilmainen kuljetus bussiasemalta ja takaisin. No mutta kuitenkin, nostettiin laukut minibussiin ja yhtäkkiä tajuttiin että bussista kuuluu Jenni Vartiaista. Kuskina olikin sitten pari vuotta vanhempi tyttö Kastellin lukiosta, jonka kanssa mm. kirjotettiin yhteiskuntaoppi yhtä aikaa. Ollaan kyllä kohdattu ennätysmäärä suomalaisia tän East Coastin aikana!

Fraser Island oli ihana! Ensin hurautettiin 40 minuutin matka lautalla saareen ja sitten ajeltiin menemään 4WDbussilla ja olihan se melkosta pomppimista. Saarelle muuten ei ole edes sallittua mennä muuta kuin nelivetoautolla. Pysäkkejä meillä oli useampia, nähtiin mm. kokonaan sadevedestä muodostunut Lake MacKenzie, sademetsä, aivan ihana pieni puro, rantaa, ja saatiin hintaan sisältyvä buffetlounas saaren resortilla. Voitte arvata miten siinä kävi kun pienellä kasvisruokavaliobudjetilla kaks viikkoa syöneet pääsi lastaamaan ruokaa lautaselle niin paljon ku jaksoi syödä. Siellä huomas kyllä ketkä oli reppureissaajia!

Saarella asuu dingoja ja tästä oli kylttejä ihan koko ajan. Lähinnä kyltit koskivat dingojen syöttämiskieltoa ja kehotuksia pysyä kaukana niistä. Monia ihmisiä hämää dingojen koiramainen ulkonäkö, vaikka nehän ei siis missään nimessä ole koiria tai käyttäydy niinkuin koirat. Sini lukikin jostain taulusta dingon tappaneen lapsen viime vuosien aikana. Me ei kuitenkaan dingoa päästy näkemään, oppaan mukaan niitä näkee ehkä kerran viikossa vaikka saarella tekisi kierroksia 5 päivää viikossa.

En oikein vieläkään ymmärrä miten hiekalla voi kasvaa sellainen määrä kasvillisuutta. Olin odottanut jotakin Kalajoen hiekkasärkkien kaltaista pikku hiekkakeidasta mutta siellä olikin saari täynnä erilaista kasvillisuutta! Oli mielenkiintoista kuulla oppaalta faktoja ja tarinoita saaresta.

Taas jälleen kerran hieno uusi kokemus, jonka jälkeen illalla hypättiin yöksi bussiin suuntana Airlie Beach, jossa vietettiin päivä enne uutta yöbussia. Tämän jälkeen vuorossa oli East Coastin ja näin koko Australian viimeinen kohde, Cairns ja Suuri Valliriutta. Toivottavasti saan kirjoitettua tästä nyt viikonlopun aikana niin on East Coast sitten täällä bloginkin puolella paketissa. Toivottavasti siellä vielä jaksetaan roikkua meidän reissussa mukana!

Laters,

♥ Elli

BRISBANE

Heippa taas! Meillä oli Brisbanessa tosi hyvä wifi (kerrankin...) niin oli mukava päivitellä. Alle viikon päästä tosiaan ollaan jo Balilla ja sittenpä ei tiedä milloin ja minkälaisen wifin päähän sitä pääsee.. Ihanaa kyllä tulla sitten aikanaan kotiin kun ei enää ole riippuvainen netin toimivuudesta!!

Brisbane, Brisbane... Saavuttiin perille illalla pimeällä ja jo heti silloin jotenkin tuli hyvä fiilis tästä kaupungista, sellainen kotoisa. Tiedättekö sen tunteen, joka tulee, kun saapuu ulkomaille lomakohteeseen? Me puhutaan siitä koko ajan nimellä ulkomaafiilis, ja jotenkin se iski täällä, ehkä jo vähän heti kun saavuttiin takaisin Ausseihin Uudesta-Seelannista. Mä mietin etukäteen, että saakohan sitä fiilistä enää Australiassa, kun onhan tämä ihan koti jo eikä niinkään enää 'ulkomaa'. Vieläkään en oo ihan varma miten asia on Sydneyn kanssa, kun joskus sinne palaan takaisin, mutta ainakin täällä muualla Ausseissa on se fiilis nyt koettu. Kuitenkin Sydneyä ei mulle ole ilman au pair -aikaa, eikä au pair -aikaa ilman Sydneyä. Työt, arkielämä ja Sydney kuuluu niin tiukasti ainakin vielä mun mielessä yhteen, mutta saa nähdä muuttuuko tämä vuosien kuluessa. Ja onhan nää meidän paikatkin tähän asti olleet aikamoisia lomakohteita. Tuntuu muuten että ulkomaille aina tullaan pimeällä, ehkä sekin oli syynä tähän Brisbane-ulkomaafiilikseen, pimeys ja lämpö.

No mutta siis. Sunnuntaille oltiin suunniteltu sellaista sightseeing päivää, käveltäisiin ympäriinsä ja nähtäisiin niin paljon kuin valoisaa aikaa riittää ja jalat kestää. Jälkimmäisen aika tuli vähän ennen ensimmäistä, mutta aikalailla kahdeksan tuntia, 25 000 askelta ja noin 16 kilometriä me jaksettiin kuljeskella menemään! Aamulla mentiin ekaksi Hannankin (turistiopas-Hanna ;D) suosittelemaan GOMA (Gallery of Modern Art) -museoon, ja kierrettiin näyttely läpi. En oo ihan varma oonko taidegalleriaihmisiä vaikka itse tykkäänkin taiteilla kaikenlaista. Jotenkin mulla vaan aina tulee tosi sivistymätön olo tällaisissa paikoissa käydessä, ehkä muhun kolahtaa vähän enemmän sellaiset selkeämmät taideteokset.

Brisbanen tekobiitsi, jota en oikein vieläkään voi käsittää. Ennakkoon ajattelin Brisbanen olevan se the biitsikaupunki ja Sydneyn sitten jotain muuta, mutta asiahan olikin päinvastoin!

Turistikirjaimet oli laitettu jonkin tapahtuman takia aitojen sisään niin ei päästy ottamaan kunnon turismikuvia... Sinikin melkein suorastaan suivaantui tästä!!

Päivän aikana sattumalta törmättiin kolmiin eri markkinoihin ja muutenkin koko kaupunki oli niin eläväinen sinä päivänä! Jollain tavalla koettiin, että Brisbane oli viihtyisämpi kuin Sydney, tai ainakin siellä oli ihan eri vibat. Kierreltiin Botanic Gardenseilla, South Bankissa ja Kangaroo Pointilla ja hyödynnettiinpä vielä ilmaista City Hopper Ferryäkin. Käytiin myös pienellä shoppailukierroksella ja löydettiin muutama uusi vaatekappale kumpikin! Kun vihdoin päästiin takaisin hostellille oli kummankin jalat aivan kuolleet ja istuttiinkin sitten vaan alas, tehtiin ruokaa ja katsottiin rästiin jääneitä Temptation Islandeja (hui mitä juonenkäänteitä!!).

Meidän hostelli!

Maanantaipäivä päätettiin viettää Brisbanen Lone Pine Koala Sanctuaryssä. En yleensä enää oikein niin perusta eläintarhoista, tulee vaan paha mieli eläinten puolesta, mutta tänne halusin ehdottomasti päästä. Nimittäin kokonaisen 8 kuukauden aikana Australiassa en ollut nähnyt kuin yhden koalan vankeudessa 10 metrin etäisyydeltä, ja Brisbanessa Queenslandin osavaltiossa niitä on ihan lain mukaankin sallittua päästä pitämään sylissä, toisin kuin New South Walesissa. Muutenkin tämä 'eläintarha' kuulosti vähän erilaiselta tapaukselta, sillä siellä oli pääosin australialaisia eläimiä.

Tykkään muuten tosi paljon ottaa kuvia eläimistä ja oisin voinut kuvailla siellä vaikka koko päivän!!

Päästiinkin näkemään koalien lisäksi Tasmanian Devilejä (jotka muuten syö saaliistaan luita myöten ihan kaiken), dingoja, kenguruita (joita oltiin jo nähty vapaudessa, niin ne ei tehnyt enää niin suurta vaikutusta), kilpikonnia, paimenkoirashow ja sen jälkeen lampaan keritseminen ja paljon muuta. Jälkimmäiset oli ihan tosi mielenkiintoista nähdä! Katsottiin myös pari muuta showta, joissa kaikissa kerrottiin myös keinoja auttaa esimerkiksi koalien ja opossumien selviämistä luonnossa.

Tasmanian Devil

Ja sitten tietysti maksettiin itsemme kipeäksi koalanpaijauskuvista, vaan olihan ne vallottavia otuksia ♥

Ollaan muuten törmätty pelottavan paljon suomalaisiin tässä viimeaikoina... Eikä nähtävästi vieläkään oo opittu varomaan, sillä mukaan mahtuu myös yksi melkoisen nolo juttu, mutta siitä lisää sitten Noosa-postauksessa, sinne mentiin nimittäin Brisbanen jälkeen! Nyt saavuttiin just Hervey Bayhyn, josta tehdään huomenna Fraser Island -retki. Tähän liittyen meille kävi isoin vastoinkäyminen tähän mennessä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, siitäkin lisää varmaan sitten myöhemmin! Salaperäistä, salaperäistä... ;)

♥ Elli