NOOSA & FRASER ISLAND

Noosaan saavuttiin tiistaina aamupäivästä. Noosassa meillä oikeastaan oli vain kaksi juttua mitä haluttiin tehdä, kansallispuistovisiitti ja biitsillä makoilu. Päätettiin vierailla kansallispuistossa jo tiistaina, kun keskiviikolle oli luvattu selkeämpää säätä. Huristeltiin bussilla Main Beachille, josta Coast Track -niminen reitti alkoi. Hienot oli kyllä maisemat ja tosi hyvä sää! Sinänsä harmi, että tällaisiinkin kävelyihin on jo tottunut, ja vaikka niiden hienoutta vielä osaakin arvostaa on etenkin Uuden-Seelannin jälkeen ollut vaikea saada oikein kunnon vau-reaktiota aikaan.

 Illaksi meillä ei oikein ollut suunnitelmia, joten napattiin bussi takaisin hostellille ja alettiin kokkailla päivän ruokaa. Jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi, että Sini ja minä ollaan ykkösluokan Temptation Island -faneja, niin ihan vaan kertauksen vuoksi, ollaan siis katseltu sitä Dna Matkatv:stä tässä viime viikkojen aikana. Enivei keittiössä hääräili ihan sinkkumies-Aleksin näköinen tyyppi ja alettiinkin sitten vaan puhumaan hänestä Aleksina. Aleksi kokkaili siinä lihapullia ja perunamuusia ja Sini isoon ääneen tokaisi, että Aleksi on kyllä varmaan ruotsalainen kun tuommosta ruokaa kokkailee. Aikansa siinä omaa ruokaa paistellessa keskusteltiin Aleksin lihapullista ja siitä, että vois vaikka napata pari eikä hän huomais mitään, niitä kuitenkin parisenkymmentä siinä hänen pannullaan paistui. Jos Sini aiemmin sanoi jotakin isoon ääneen niin pistin vielä paremmaksi ja huikkasin Sinille toiselta puolelta keittiötä "Tuo kyllä kokkaa koko kylälle noita lihapullia!". Muutama minuutti keskityttiin sitten omiin sapuskoihin kunnes 'Aleksi' totesi että "mää muuten varmaan syön tätä ruokaa huomennaki". Eipä oo pitkään aikaan hävettänyt niin paljoa ja jotenkin se paistinpannun tiskaaminen alko kiinnostaa yhtäkkiä huomattavasti enemmän. Saatiin mutistua jotakin vastaukseksi, mutta onneksi 'Aleksi' otti koko homman huumorilla. Oli kuulemma aikonut kuunnella vielä vähän aikaa meidän juttuja mutta ei enää pokka pitänyt. Kävi ilmi että Aleksi aka Joona oli serkkupoikansa kanssa reissailemassa Ausseja (olivat olleet mm. vesimelonifarmilla töissä!) ja istuttiinkin heidän kanssaan sitten iltaa hostellilla ja naurettiin koko kylän lihapullille vielä moneen otteeseen. Huh onneksi meni näin :D Josko sitä pian oppis, tullaan olemaan Suomessa niin pulassa suurien suidemme kanssa.

Naurettiin toki monta kertaa myös murteille, etenkin toinen pojista kun puhui niin vahvaa eteläpohjanmaata että välillä kuulosti kun ois Kalevalaa kuunnellut. En tiiä muuten onko oululainen juttu 'laittaa nukkumaan' mutta sitä eteläpohjanmaan pojat ei voineet millään ymmärtää. "Mää voin laittaa Joonan nukkumahan, mutta emmää nyt voi itteä laittaa nukkumahan. 'Minäpäs tästä nyt menen ja laitan itseni nukkumaan.'"

Pojilla oli oma auto ja seuraavana aamuna he ystävällisesti ajoi meidät biitsille, kun otettiin bodyboardit lainaan hostellilta. Vietettiin leppoisa päivä kuumalla Noosan Main Beachilla. Noosassa ois voinut viipyä pidempäänkin, ehdottomasti! Vaikkei siellä nyt niin hirveästi aktiviteettejä ole niin esim. meidän hostellilta olisi saanut kajakkeja lainaan. Tuli niin lomailufiilikset siellä. No joka tapauksessa illalla ajeltiin Greyhoundilla seuraavaan kohteeseen, Hervey Bayhyn, tai oikeammin maailman suurimmalle hiekkasaarelle, Fraser Islandille.

Oltiin siis varattu jo hyvissä ajoin meille Fraser Island cruise, ja Noosasta alettiin soitella sinne mahdollisesta hostelli pick upista. Kävi ilmi että he olivat yrittäneet tavoittaa meitä kertoakseen, että vene on rikki eikä risteilyä voida tehdä torstaina. Meillä oli kaks vaihtoehtoa, joko tehdä cruise perjantaina tai saada rahat takaisin. Tän tiukan aikataulun kanssa reissaamisen huono puoli on se, että ei paljoa ole varaa tällaisille muutoksille ja hetken pohdittuamme päätettiin soittaa Hervey Bayn hostellille ja pyytää apua uuden retken varaamiseen. Sitä kautta saatiinkin sitten erilainen tour varattua torstaille (tuplahintaan mutta no can do) ja loppujen lopuksi näin koko homma meni paljon paremmin kuin alunperin suunniteltu. Tour oli kattavampi ja muutamia tunteja pidempi saarta kiertävä 4WD(neliveto?)kierros, kun taas edellinen olisi ollut lähinnä paatilla seilaamista. Näin tämä sitten oli tarkotettu!

Kun tultiin Hervey Bayn bussiasemalle oli meitä hostellikyyti odottamassa. Tämä on muuten ihan huippujuttu täällä varsinkin meidän painavien kantamusten kanssa! On tainnu kaikilta hostelleilta olla ilmainen kuljetus bussiasemalta ja takaisin. No mutta kuitenkin, nostettiin laukut minibussiin ja yhtäkkiä tajuttiin että bussista kuuluu Jenni Vartiaista. Kuskina olikin sitten pari vuotta vanhempi tyttö Kastellin lukiosta, jonka kanssa mm. kirjotettiin yhteiskuntaoppi yhtä aikaa. Ollaan kyllä kohdattu ennätysmäärä suomalaisia tän East Coastin aikana!

Fraser Island oli ihana! Ensin hurautettiin 40 minuutin matka lautalla saareen ja sitten ajeltiin menemään 4WDbussilla ja olihan se melkosta pomppimista. Saarelle muuten ei ole edes sallittua mennä muuta kuin nelivetoautolla. Pysäkkejä meillä oli useampia, nähtiin mm. kokonaan sadevedestä muodostunut Lake MacKenzie, sademetsä, aivan ihana pieni puro, rantaa, ja saatiin hintaan sisältyvä buffetlounas saaren resortilla. Voitte arvata miten siinä kävi kun pienellä kasvisruokavaliobudjetilla kaks viikkoa syöneet pääsi lastaamaan ruokaa lautaselle niin paljon ku jaksoi syödä. Siellä huomas kyllä ketkä oli reppureissaajia!

Saarella asuu dingoja ja tästä oli kylttejä ihan koko ajan. Lähinnä kyltit koskivat dingojen syöttämiskieltoa ja kehotuksia pysyä kaukana niistä. Monia ihmisiä hämää dingojen koiramainen ulkonäkö, vaikka nehän ei siis missään nimessä ole koiria tai käyttäydy niinkuin koirat. Sini lukikin jostain taulusta dingon tappaneen lapsen viime vuosien aikana. Me ei kuitenkaan dingoa päästy näkemään, oppaan mukaan niitä näkee ehkä kerran viikossa vaikka saarella tekisi kierroksia 5 päivää viikossa.

En oikein vieläkään ymmärrä miten hiekalla voi kasvaa sellainen määrä kasvillisuutta. Olin odottanut jotakin Kalajoen hiekkasärkkien kaltaista pikku hiekkakeidasta mutta siellä olikin saari täynnä erilaista kasvillisuutta! Oli mielenkiintoista kuulla oppaalta faktoja ja tarinoita saaresta.

Taas jälleen kerran hieno uusi kokemus, jonka jälkeen illalla hypättiin yöksi bussiin suuntana Airlie Beach, jossa vietettiin päivä enne uutta yöbussia. Tämän jälkeen vuorossa oli East Coastin ja näin koko Australian viimeinen kohde, Cairns ja Suuri Valliriutta. Toivottavasti saan kirjoitettua tästä nyt viikonlopun aikana niin on East Coast sitten täällä bloginkin puolella paketissa. Toivottavasti siellä vielä jaksetaan roikkua meidän reissussa mukana!

Laters,

♥ Elli