Tämän jälkeen fiilikset on mennyt vuoristorataa ihan päivittäin. Silloin kun on paljon tekemistä mielialakin on korkealla. Ongelma on vaan se, että tarvin joka päivä tietyn ajan vain itselleni, sellaisen ajan, jolloin selailen puhelinta, katson jotakin sarjaa tai vaan oon. Ja juuri nämä on niitä pahoja hetkiä, jolloin yleensä ikäväkin iskee. Joskus se ikävä lähtee ihan kummallisista asioista, sellaisista tosi pienistä, niinkuin vaikka vaatekaapin siivoamisesta tai paahtoleivistä väärässä paikassa (jääkaapissa, seriously???).
Ikävä on jännä asia. En oikeastaan koko mun 19,5 vuoden mittaisen elämän aikana oo ikävöinyt ikinä mitään tai ketään kunnolla. En oikein tiennyt edes mitä ikävä saati sitten koti-ikävä on, ennenkuin tulin tänne (ihan sivuhuomautuksena, koti-ikävä on sitä kun ikävöit jopa tiskikoneen tyhjentämistä omassa kodissa, huom. äiti ja isi).
Ikävä on jännä asia. En oikeastaan koko mun 19,5 vuoden mittaisen elämän aikana oo ikävöinyt ikinä mitään tai ketään kunnolla. En oikein tiennyt edes mitä ikävä saati sitten koti-ikävä on, ennenkuin tulin tänne (ihan sivuhuomautuksena, koti-ikävä on sitä kun ikävöit jopa tiskikoneen tyhjentämistä omassa kodissa, huom. äiti ja isi).
Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin, suurimman osan ajasta olen tosi innoissaan kaikesta ja onnellinen, kaikki on hyvin! Tiedän sen siitä, että kun skypettelen Sinin kanssa suunnilleen päivittäin ja aina kun videokuva lävähtää näytölle on kuin katsoisi peiliin. Meillä menee fiilikset ihan käsi kädessä, kerran itkettiin kumpikin jo ensimmäisestä sanasta lähtien ja sitten on niitä päiviä kun kumpikin ollaan vaan niin onnellisia. Ollaan siis päätelty että tämä tämmönen tunteiden myrsky on ihan normaalia tässä vaiheessa.
Ihan samalla tavalla kuin negatiivisiakin fiiliksiä, myös niitä hyviä aiheuttaa ihan pienet asiat. Leffailta Sinin kanssa, reunion päiväkotibestiksen ja sen ystävän kanssa cityssä, positiiviset kommentit lapsilta ja host-vanhemmilta ja ajatus siitä, että Suomessa mulla on kaikki hyvin. Ihana perhe, poikaystävä, kaverit ja koulupaikka odottamassa, ei ne katoa minnekään vaikka itse täällä kaukana olenkin.
Huhhuh, enpä ajatellut kirjoittavani ihan tällaista postausta, mutta tässä nyt tämmöinen avautuminen. Kirjoittelen muuten tätä keskeltä lunta laskettelupäivän jälkeen, mutta tästä viikonlopusta lisää myöhemmin :)
Ihanaa viikonloppua kaikille! ♥
♥ Elli
my favorite quote from weheartit.com |
Ihanaa viikonloppua kaikille! ♥
♥ Elli
ihanaa kun oot alkanu kirjottaa blogia! Mua harmittaa ku en ylä-asteella tullu tutustumaan suhun, vaikutat tosi ihanalta ja mukavalta tytöltä. Btw, mihin kouluun meet kun suomeen palaat? :)
VastaaPoistaHeippa ja kiitti kommentista!! :-)
PoistaSaanko udella että kuka siellä kirjottelee? Hui yläasteesta on niin kauan!!
Pääsin Helsinkiin oikikseen niin siellä alotan sitten ens syksynä :-)