LONG WEEKEND

Pakko lisätä heti edelliseen postaukseen liittyen että tein tänään makaronilaatikkoa (kiitos inspiraatiosta Jessica)!! ♥ Vanhempi poika nimesi sen "macaroni awesome", joten nappiin meni ;)

Bronte Beach

Meinasin alottaa sanomalla että mun viime viikot on olleet ihan normaaleja ja tavallisia täällä kunnes hoksasin että eihän se ihan niin olekaan! Ensimmäisellä kokonaisella viikolla kun olin täällä uudessa kodissa perheen äiti oli työmatkalla Brisbanessa. Seuraavalla viikolla vanhempi pojista sairastui tuhkarokkoon ja vieläpä aika äkäiseen sellaiseen, joten yli puolet viikosta hengailtiin kotona lastenohjelmien parissa. Jäi kaikki nuoremmankin pojan harrastukset välistä ja mökkihöperyys oli kaikilla melko lähellä! Viime viikollakin oltiin maanantai ja tiistai sitten vaan kotona, tosin lohdutukseksi tiistaina vein W:n leffaan! Torstaiaamuna family sitten lähti kohti Sydneyn lentokenttää mukanaan 4x20kg kassia, joista yksi oli täynnä ruokaa ja loput mm. muovisia golfmailoja, puhallettavia uimaleluja, sadetakkeja, märkäpukuja, snorkkeleita ja räpylöitä, 10 kg lääkkeitä ja ehkä jokunen vaatekin. Ja ei, perhe ei päättänyt ottaa äkkilähtöä ja muuttaa Eurooppaan vaan matkakohde oli pikkuruinen Daydream Island parin tunnin lentomatkan päässä. Host dadin kanssa siinä keskiviikkoilta naureskeltiin host momin pakkailuille, dadilla tosin nauru loppui lyhyeen kun se tajusi kuka niitä laukkuja loppujen lopuksi kantaa :D Anyway, minä urheana tyttönä otin haasteen vastaan ja lähdin ajamaan heidät toisella puolella Sydneyä sijaitsevalle lentokentälle aamuruuhkassa! Hengissä ollaan taas yhtä (stressaavaa) kokemusta rikkaampana!

Ihan sivuhuomautuksena pakko sanoa, että rakastan lentokenttiä. Voisin viettää siellä tunteja vaan katsellen ihmisiä ja haistellen ilmaa. Se oikeasti tuoksuu ihan lomalta ja lähdöltä ja jännitykseltä! Viime kerran lentokentällä olin tosiaan silloin kun 11 viikkoa sitten saavuin tänne,

Joka tapauksessa, siitä alkoi mun 6 päivän miniloma! Torstaina menin vaan rannalle nauttimaan vapaapäivästä ja illalla Warringah Malliin täydentämään joululahjashoppailut. Ajoissa liikenteessä, mutta pakko olla! Tällä viikolla nimittäin lähetetään paketti kohti Suomea Sinin kanssa ja toivottavasti vielä ehtii jouluaatoksi perille. Sain muuten vähän joulufiiliksestä eilen kiinni, kun vaeltelin Targetin jouluosastolla ja siellä soi joululaulut ♥ Kun laittoi silmät kiinni, pystyi melkein kuvittelemaan lumen ja joulukinkun ja piparit. Oi voi, joulu voi olla mulle se vaikein paikka täällä olon aikana, onneksi viime jouluna otin ihan tietoisesti kaiken mahdollisen irti ja vähän enemmänkin!

Dee Why Beach

Perjantaina sain ruksattua taas yhden asian bucket listilta, nimittäin surffaamisen. Varattiin yhden hollantilaisen tytön kanssa surffitunti ja ennen kuin huomattiinkaan siellä me seisottiin laudalla aaltojen päällä ylväästi lipuen kohti rantaa (tapahtui kerran 4 sekunnin ajan). Hommahan ei siis ihan sujunut niinkuin Strömsössä, mutta ei se mitään! Parin onnistumisen voimin jaksoi aina 50 uutta epäonnistumista, niin hyvä se fiilis laudan päällä oli. Suolavettä ja hiekkaa tuli syötyä vuoden tarpeiksi vaan oli meillä mukavaa! Tarkoitus oli mennä maanantaina uudestaan mutta oltiin kumpikin edelleen niin jumissa että siirrettiin se suosiolla lauantaille. Ehdinkin jo kaivata hiekan narskumista hampaissa ja ikuista janoa suolaveden takia!

Perjantaina illalla olin kutsunut viisi tyttöä meille viettämään tyttöjen iltaa, tehtiin ruokaa ja katsottiin leffa, ihanan normaalia. Lauantaina Sinin kanssa hoideltiin vielä joulujuttuja, jonka jälkeen Sini tuli meille yöksi, laitettiin ruokaa ja katsottiin Vain Elämää -maratooni.

mun monipuolinen snapchat viimeaikoina :D

Johtuiko sitten Halloweenista vai mistä, mutta la-su yö oli ehkä kamalin mun elämässä. Heräsin yöllä taas tapani mukaan vessaan, ja vessan ovella jostain syystä vilkaisin taaksepäin ja mikäs muukaan se siinä valokeilassa kökötti kuin hämähäkki, eikä mikään ihan pieni! Hämähäkkien suurena suojelijana tein ihan tietoisen valinnan antaa hänen jatkaa elämäänsä (lue: sydän pamppaillen loikkasin pituushypyn maailmanennätyksen hämähäkin yli ja sprinttasin takaisin peiton alle). Loppuyön nukuin sitten 5 minuutin pätkissä peläten uuden ystäväni kipittävän mun huoneeseen. Aamulla koitettiin etsiskellä, muttei Sinin kanssa löydetty häntä mistään. Seuraavana yönä vessareissulla tämä uusi lemmikki sitten uskollisesti odottelikin jo siellä samaisessa paikassa, mutta tällä kertaa tuommoinen säikyttely pisti sen verran vihaksi että nappasin lunchboxin ja yritin teljetä sitä sinne (hahah ja mitähän sen jälkeen olisin tehnyt? Ottanut sen lemmikiksi?). Homma osottautui sitten sen verran haasteelliseksi että päädyin loppujen lopuksi liiskaamaan hämiksen lunchboxin kylkeen. Tässä vaiheessa loppui murhaajan rohkeus ja jätin ruumiin odottamaan pariksi päiväksi rohkeampaa hautausurakoitsijaa (3v J:tä). Voin kertoa että oli perheellä naurussa pitelemistä kun tulivat takaisin... Tästähän olis voinut tehdä vaikka oman postauksensa, mutta miten se sanonta meneekään, pieni askel maailmalle, suuri Ellille (ja hämähäkille, rest in peace).

Loppuloma meni vähän rauhallisemmissa merkeissä tämän Steve Irwin -momentin jälkeen. Maanantaina kävin moikkaamassa cityssä Jessicaa ja Ainoa niiden uudessa kämpässä vaatimattomassa World Towerissa ja tiistaina siivoilin ja tein vähän täydennysshoppailua jääkaappiin. Tiistaina kävin myös nappaamassa perheen takaisin kotiin lentokentältä ja kotimatkalla poikettiin China Townissa syömässä myöhäinen dinner. Nyt paluu takaisin arkeen, jospa mullekin saataisiin yksi täysin normaali tylsä arkinen työviikko ens viikolla!

Nauttikaa loppuviikosta ♥

♥Elli